Miten pidät sisäisen puheen kannustavana?

Hyvä esimerkki vahvaan juurtuneista uskomuksista on maanantai. Kaikista viikonpäivistä inhotuin, raskain, silmiä painaa, taasko pitää mennä, voi ei uusi viikko,väsyttää, ei huvita, ei jaksa – I need coffeeeee!!

Kuinka monelle maanantai on viikon nastyin päivä? Onko se oikeasti niin pirullinen? Vai onko maanantaista oman pääsi sisällä tullut sellainen, myös ehkä sen kautta että suuri osa ympärilläsi olevista ihmisistä ajattelee niin?

 

 

Vaikka alun maanantaiesimerkki ei ole se vahvin, siitä kuitenkin ymmärtää pointin: on ihan eri asia lähteä uuteen viikkoon manaillen itsekseen maanantain surkeutta, kuin pohtia sitä, että jee – uusi viikko ja uudet mahikset! Sisäisen puheen voima on aivan käsittämätön, ja parhaimmillaan oma sisäinen äänesi voi hajottaa ennemminkin, kuin rakentaa.

 

Itselleni maanantai ei sinällään ole viikon pirullisin, koska oikeasti tykkään ajatuksesta korkata uuden viikon.

Voihan siihen itselläni vaikuttaa paljon myös se, että usein viikonloppuni täynnä puuhaa (kuten nyt lauantaina työhyvinvointipäivä Helsingissä ja sunnuntaina Les Mills -jatkarit Turussa) eikä siis aina edes tajua uuden viikon alkavan. 😀

 

 

sisäinen puhe
Viikko sitten viikonloppu vierähti Tukholmassa Les Mills LIVE -tapahtumassa. Kelatkaa, että lippuja oli myyt 2000 kpl! Porukkaa siis riitti. 🙂 Kuva: Ola Dyrhill

 

Aina sitä välillä pysähtyy pohtimaan puuhastekun määrää. Miten sitä vaan pitääkin olla niin monessa mukana ja lupautua kaikkeen. Olen kova puuhastelija ja olen miekelläni kaikessa mukana.

Se kuitenkin aiheuttaa monesti myös ajankäytöllisuä haasteita, esim. tuplabookkailuja tai omien aikataulujeni venymistä. Vaikka kuinka haluaisin olla kahdessa paikkaa samaan aikaan, en ole vielä onnistunut.

Pitäisi myös aina itsekin muistaa, että #arkeatapahtuu ja on hyvä olla kalenterissa vähän höllää, koska matkan varrella saattaa aikatauluihkn tulla ylläripylläreitä ja sitten onkin tosi noloa, kun joistain deadlineista ei saa pidettyä kiinni.

Tänä syksynä kuormaa on ollut enemmän, kuin koskaan. Se on aiheuttanut sen, että olen joutunut kiinnittämään omaan susäiseen puheeseeni taas vahvasti huomiota.

Olenhan muistanut antaa itselleni myös höllää? Tyhjiä hetkiä? Tai siimaa silloin, kun riittämättömyyden tunne iskee ja koen, etten vaan pysty kaikkeen mihin haluaisin.

 

Olenhan muistanut välillä muistuttaa itseäni, että on ok tuntea väsymystä ja väsymyksen iskiessä on ok levätä?

 

 

sisäinen puhe
Onhan se vaikea olla tekemättä, kun kaikki mitä tekee on niin kivaa. 😀 Vaatteet: Yvette. Yvetten verkkokaupasta saatte koodilla ’KIRA20’ kaikista normaalihintaisista tuotteista -20%. Käy kurkkaan! Kuva: Emma Ollikainen.

OLE LÄSNÄ MYÖS ITSELLESI

Kuka voi nostaa käden pystyyn ja tunnustaa, että on niin helppo täyttää vapaapäivät, lomat tai ylipäätään päivänsä aina jollain puuhalla tai aktiviteetilla?

Meitä on monia, joiden on vaikea pysähtyä silloin, kun oikeasti siihen olisi sauma.

Miksi? Oletko koskaan pohtinut sitä, miksi sinulla pitää olla niin paljon puuhaa? Siunaantuko sitä itsestään vai haalitko sitä?

Olen nimittäin viime aikoina pistänyt merkille yhden seikan omassa puheessani. Aina kun joku kysyy minulta miten menee vastaan, että puuhaa on paljon – ja se on vähän mun oma moka.

 

Tiedostan siis, että olen itse kahminut itselleni niin sikana kaikkea.
En kuitenkaan hiljennä vauhtia. Tai saatan hiljentää päiväksi, mutta
seuraavana päivänä homma taas jatkuu, kuin ennenkin.
Miksi? Miksi kahmia itselleen niin paljon puuhaa?

 

Tää on itseasiassa todella mielenkiintosta keskustelua oman pään sisällä. Kuka harrastaa? Ihan sellaista rehellistä vuoropuhelua itsensä kanssa?

 

sisäinen puhe

 

Itselläni homma menee jotakuinkin näin:

– Voi hitto, taaskaan en saanut tuota ja tuota tehtyä – ei vaan kerkiä! Siis miks mä en kerkiä?
– Koska on niin paljon kaikkea.
– Miksköhän mulla on niin paljon kaikkea?
– Koska olen haalinut itselleni niin paljon.
– Miks mä haalin itselleni niin paljon kaikkea?
– Koska en vaan osaa olla tekemättä.
– Miks mä en osaa olla tekemättä?
– Koska omalla kieroutuneella tavallani tykkään kiireestä. Tykkään olla tarpeellinen.
– Miksi minulle on niin tärkeää tuntea itseni tarpeelliseksi?
– Koska haluan kuulua joukkoon, olla osa jotain, myös halu olla pidetty.
– Hmm, mut miks mä haluan olla pidetty, eikös toi ole jotenkin heikkoa?
– Ei lainkaan ole muuten heikkoa! Olen ihminen ja ihminen on sosiaalinen olento, halu kuulua joukkoon on minuun sisäänrakennettu.

 

Halu kuulua joukkoon on meissä kaikissa hyvin vahva: halu tulla hyväksytyksi. Ei siinä ole mitään pahaa, se on inhimillistä. Sen sijaan, että edes miettisin sen olevan heikkoa käännän sisäisen puheeni siihen, että se on inhimillistä. Sanavalinnassa on aivan eri viba! Toinen jarruttaa, toinen on eteenpäinvievä. Huomaatko kumi on kumpi? 🙂

 

Oikeastaan niin kauan, kuin muistan olen ollut tällainen. Olen helposti vähän kaikessa mukana, jolloin muutama aikaisempi tulilla ollut homma jää rästiin lisähomman karttuessa.

Ja sekös rassaa. Se aiheuttaa huonon omantunnon lisäksi itsensä ruotimista. Mutta toisaalta olen tosi mielelläni kaikessa mukana, koska mulle tulee itselleni fiilis, että olen merkityksellinen.

Mun arvot ajavat toimintaani eteenpäin. Haluan olla mukana ja tuoda lisäarvoa siinä skenessä, jossa haluan ja osaan lisäarvoa tuottaa: liikunta, liikunnan ilo, energisyys ja hyvinvointi, jaksaminen ja muu wellness stuffi.

Millaista oma sisäinen keskustelusi on? Käy rohkeasti ja avoimesti sisäistä keskustelua itsesi kanssa, sillä ihmisen oma sisäinen puhe on täynnä viisautta. Sitä pitää vain aika-ajoin hiljentyä kuuntelemaan.

Näin pystyt ylläpitämään muutamaa olennaista seikkaa elämässäsi, nimittäin  jaksamistasi ja voimavarojasi.

 

sisäinen puhe

MITEN PIDÄT SISÄISEN PUHEESI KANNUSTAVANA

Kun saat purettua ajatuksiasi, niin sinun on helpompi ymmärtää itseäsi. On helpompi suhtautua itseensä taas inhimillisesti: tietynlaisen käyttäytymisen taustalla on inhimillinen perustarve. Kuten minulla, olla hyväksytty ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

Me kaikki tarvitaan sitä. Säkin. <3 Ja se on ookoo!

Voihan se olla, että jatkuvalla toiminnalla ja aktiviteetilla suojaatkin itseäsi tyhjyyden, syyllisyyden, häpeän, arvottomuuden, hyödyttömyyden tai vaikka surun tai pettymyksen tunteilta?

 

Kun sulla on jatkuva kiire ei sun tarvitse kohdata tunteitasi ja itseäsi.
Voit kävellä tunteiden ylitse tai turruttaa ne.

Taustalla saattaakin oikeasti piillä tarve vain pysähtyä, olla ja rauhoittua. Olla itsekseen ilman aikatauluja ja sen kummempaa tekemistä.

 

Jos esimerkiksi koet, että olet väsyttänyt itseäsi kaikella liialla tekemiselläsi, niin, itsesi kanssa käyty keskustelu on sinulle maailman paras voimavara. Ymmärrät, että toimintasi taustalla on jokin inhimillinen syy.

On syy sille, miksi väsytät itseäsi. Et tee sitä tahallasi, mutta et ehkä vain huomaa sitä, koska et vielä ole tarkastellut asiaa sen tarkemmin. Olet ollut niin kiireinen. 😉

Monellehan meistä tulee hitusen huono omatunto ja syyllinen fiilis, jos emme vapaapäivänä tee mitään ”järkevää” tai asioita edistävää. Miksi vauhdin hiljentäminen aiheuttaa meissä levottomuutta?

 

Kaikkia ei voi eikä pidä miellyttää.
Toisaalta kaikkea ei voi eikä pidä tehdä tässä, nyt ja heti.
Ole itsellesi rehellinen ja avoin, sillä sieltä saattaa pompsahtaa upeita juttuja – vaikka osa jutuista saattaakin tuntua alussa kivuliailta.

 

 

Haluankin toivottaa kaikkea hyvää viikkoosi: käy sisäistä puhelua itsesi kanssa ottaen itsellesi aikaa. Ole itsellesi tällä viikolla hyvä. Aloita jo tänään. <3

Sillä kaikkein eniten maailmassa tarvitset oman itsesi tukea. Ole itsellesi paras mahdollinen ystävä. Ole läsnä hyvällä omalla tunnolla itsellesi kysyen itseltäsi: mitä minä tarvitsen tänään?

 

Tänään pidä itseäsi hyvänä. <3

#inhimillinenote
x Kipa

 

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Motivaatio vs. sitoutuminen?

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

*** Instagram: Coachingkira ***

hyväntekeväisyys

*Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.*

Motivaatio vs. sitoutuminen?

Tänään Instagramissa jututtaa motivaatio vs. sitoutuminen. Motivaatiosta puhutaan usein tekemisen ja tavoitteiden yhteydessä. Sen sijaan sitoutuminen ja sen merkitys jää usein varjoon.

Sitoutuakseen tuleeko olla motivaatiota vai vaaditaanko motivaatiota sitoutumiseen?
Kumpi tulee ensin motivaatio vai sitoutuminen?

 

 

MOTIVAATIOTA VAI ITSEKURIA?

Motivaatio on muuten ollut pitkään melkoinen trendiaihe, oletteko huomanneet? Paljon puhutaan motivaatiosta ja siitä, kuinka motivaatio saa aikaan toimintaa. Tai sitten puhuttaa motivaation puute, joka usein saatetaan tulkita esimerkiksi huonoksi itsekuriksi.

Mitä motivaatio on?

Meissä kaikissa on motivaatiota. Motivaatio on tärkeä osa sinun persoonallisuuttasi. Motivaation aste tai luonne vain on erilaista, ja tästä syystä muihin vertaaminen ei kannata.

Meillä kaikilla on jokin syy, miksi jotain asiaa teemme. Motivaatio koostuu siitä henkisestä tai fyysisestä syystä, joka saa aikaan toimintaa. Kun olet motivoitunut johonkin asiaan suuntaat energiaasi kohti sitä ja ylläpidät toimintaa.

Toiminnan ylläpito on muuten hitokseen tärkeä pointti, koska kuka tietää sen tuskien taipaleen, kun esimerkiksi jossain vaiheessa painonpudotusprosessia, elämäntapamuutosta tai mitä tahansa muutosta tulee motivaatiodroppi?

Täysin luonnollista, että jossain vaiheessa pelmahtaa motivaatiodroppi. Tiedättekö miksi? Koska olet käyttänyt tavoittelemaasi asiaa kohtaan niin paljon energiaa.

 

Usein motivaatiodroppi tulkataan itsekurin puutteeksi. On kuitenkin eri asia olla hetkellisesti väsynyt tavoittelemaan jotain asiaa, kuin ettei omaa itsekuria.

 

 

motivaatio vs. sitoutuminen

 

En oikeastaan usko itsekurin käsitteeseen, uskon motivaatioon ja energiaan. Energiaa ei ole loputtomiin, vaan akkuja pitää aina välistä ladata – silloin motivaatiokin voi taas nousta.

Esimerkiksi sinulle, jolla on painonpudotusprosessi meneillään suosittelen kuulostelemaan missä kohtaa voimavarakäyrääsi milloinkin menet ja tarvittaessa ottamaan painonpudotusjutuista minilomaa.

 

Motivaatio on todella mielenkiintoinen seikka, sillä se ei ole ihan simppeli asia. Ihastuin tunteisiin ja niiden merkityksestä motivaatioon jo useampi vuosi sitten. Koska arvatkaa, mikä tuohon aikaan PT-työssäni pohditutti eniten?

Se, että miten ihmeessä kun olen tehnyt asiakkaan toiveen mukaan ruokavalio- ja saliohjelmat ihan vimpan päälle ja kahden viikon päästä kysellessäni kuulumisia sain hyvin usein vastaukseksi ”en ole oikein kerinnyt katsoa/paneutua”, ”nyt on ollut vähän kiire” tai sitten ollaan oltu kipeänä (inhimillistä).

Kuitenkin salilta lähtiessämme asiakkaan into on ollut piukeena ja on oikein odotettu, että homma alkaa – kaupassakin käytin heti ruokavalion kolahdettua mailiboksiin!

Homma oli sen verran mystistä, että omakin motivaatio työhön alkoi häilymään. Tätä siis piti tutkia lisää! Vuonna 2015 aloinkin opiskelemaan elämäntaidonvalmentajaksi. Ja sittemmin myös Mindfulness Tunnetitovalmentajaksi.

 

KUN TUNTEET SEKOITTAA PAKKAA

Olen oppinut matkan varrella paljon tunteista ja siitä, miten ne vaikuttavat kaikkeen tekemiseen. Tunteet voivat edesauttaa tavoitteidesi saavuttamista tai sitten ne voivat jarruttaa sitä. Tunteet voivat jarruttaa toimintaasi kohti tavoitettasi esimerkiksi silloin, kun haluat pudottaa painoa, mutta oletkin tunnesyöjä ja syöt turruttaaksesi joitain tunteita -> paino ei laske, vaan voi jopa nousta.

Siksi tunnetyöskentely on ihan supertärkeää! Kun ymmärrät erilaisia tunnetilojasi ja osaat nimetä niitä osaat myös käyttää niitä optimaalisesti kohti tavoitettasi.

Koska tunteet vaihtelevat pitkin päivää ja eri päivien välillä ei motivaatiokaan voi tuntua aina samalta. Mielestäni tämä on hyvin lohdullinen ajatus ja antaa ymmärrystä sille, että ei sinulta sitä itsekuria puutu. Motivaatiosi taso vaan välillä vaihtelee.

Motivaatio ei oikeastaan ole mikään yksi yksittäinen tekijä, vaan se on monen eri tekijän summa ja yksi tärkeimmistä motivaation osasista ovat tunteet.

Toinen osatekijä ovat tavoitteet. Siksi puhun niiden kirkastamisesta paljon ja usein, sillä ne ovat osa motivaatiota.

 

motivaatio vs. sitoutuminen

MITEN PYSYÄ MOTIVOITUNEENA?

Jos minulta kysytään, niin yksinkertaisesti siten, että tunne tunteesi. Työskentele avoimesti tunteidesi kanssa ja ole itsellesi rehellisen – ja inhimillinen. Ei ole huonoja tunteita, myös ”huonot” tunteet ovat hyviä, sillä jokai viestejä sinulle.

Lisäksi muistuta aktiivisesti itsellesi tavoitteesi: missä haluat olla? Mihin pyrit ja millaista on olla tavoitteessasi? Miksi tavoitteesi on sinulle tärkeä?

Suosittelen kurkkaamaan neljä vinkkiäni siihen, miten onnistut tavoitteesi saavuttamisessa.

 

MITÄ ON SITOUTUMINEN?

Sitoutuminen on motivaation kaveri. Sitoutuminen tarkoittaa, että käytät energiaa omien tavoitteidesi ja arvojesi toteuttamiseen tehokkaasti.

Sitoutuminen saa sinut kehittämään keinoja päästä tavoitteeseesi ja se virittää ajatuksesi ja asenteesi toimintaa kohtaan, esim.

  • Et näe ongelmia ja esteitä, näet korkeintaan hidasteita. Tiukan paikan tullen keksit ratkaisuja, et tekosyitä.
  • Olet avoin kokeilemaan uusia käytäntöjä ja olet tarvittaessa luova.
  • Hommaa siivittää eteenpäin vieminen, kehittäminen ja kehittyminen – ei niinkään ajatus epäonnistumisen mahdollisuudesta tai asian mahdottomuudesta.

Sitoutuminen on tietynlaista mindsettiä, fokusoitumista, valitsemaan toimintatappoja kohti tavoitteitasi.

Sitoutuminen ei tarkoita sitä, että homman pitää olla haudanvakavaa tai että se pitää viedä ääimmilleen. Sitoutuminen esimerkiksi terveisiin elintapoihin ei tarkoita sitä, että ruokailun pitää olla superterveellistä 24/7 etkä koskaan syö valkaistua sokeria, pullaa tai suklaata, et ikinä juo alkoholia tai että suoritat liikuntaa.

Sitoutuminen on yhtä lailla myös itsensä ja tarpeidensa kuuntelua toiseen suuntaan: olisiko tänään tarvetta vähän höllätä tahtia, jättää kova treeni pois ja keskittyä palautteluun? Tai kuoleeko siihen yhteen pullaan, keksiin tai ihanmihinvaanhöttöön, jos sitä silloin tällöin vähän lipasee?

 

Muista myös nauttia matkasta analysoimatta liikaa. Ota ilo irti ihan vaan itse tekemisestä, rakasta liikkumista itse liikkeen vuoksi, nauti tilanteista ihan vaan koska ne tapahtuvat, arvosta kehoa siitä, että se vaan on ja mahdollistaa tekemisen.

 

Näin homma pysyy palkitsevana. Näin motivaatio ja sitoutuminen pysyvät korkealla.

Töähän loppuun on heitettävä kysymys, joka tällä hetkellä on IG:ssäkin pohdiskelun alla. Kumpi sinusta on ensin, motivaatio vai sitoutuminen?

 

Voimaannuttavaa viikonloppua kaikille!
x Kipa

 

Kuvat: Emma Ollikainen
Kuvauspaikka: Esport Aalto

 

Ps. Kuvausvaatteet on ihanalta Yvetteltä! Yvetten verkkokaupasta saatte koodilla ’KIRA20’ kaikista normaalihintaisista tuotteista -20%. Käy kurkkaan!

 

 

KURKKAA MYÖS:

Kannattaako blogin nimeä muuttaa?

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyväntekeväisyys

*Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.*

Kannattaako blogin nimeä muuttaa?

Olen hetken aikaa pitänyt pientä kirjoitustaukoa, ja osa varmaan pohtii miksi. Moni on kenties kerinnytkin lukea FitFashionin bloggaajien kirjoituksia uusista tuulista: FitFashion-blogit yhdistetään terve.fi-sivustoon. Blogit aloittavat sivustolla 1.11.2018. Kuinka paljon yhdistäminen tuo muutoksia blogiini?

 

Hyvä kysymys! Pohdin tätä itsekin pitkään, sillä odottelin vahvistusta jatkosta. Ei ollut varmaa, että kaikki tai edes suurin osa meistä bloggaajista jatkaa FF:ssä. Harmillista kyllä, kaikki bloggaajat eivät saa jatkaa FitFashionissa sen siirtyessä Terve.fi -sivustoon. Olen kuitenkin iloinen siitä, että minun blogini sai jatkaa ja nyt sitten odotellaan mitä uusia tuulia puhuri tuo tullessaan. <3

 

blogin nimi

MIKÄ MUUTTUU?

Tämä on hyvä kysymys. Itsessään blogini sisältö ei tule muuttumaan, vaan aion jatkossakin olla tyylilleni uskollinen. Ei siis huolta. 🙂

Suurimpana kysymyksenä on kuitenkin blogini nimi. Minun toivottaisiin ottavan takaisin Terveysblogi käyttöön ja jatkavan sillä Coachingkiran sijaan.

Tämä ei kuitenkaan ole aivan itsestäänselvä homma, sillä esimerkiksi vanha blogisaittini Terveysblogi.fi on vielä olemassa ja sinne ollaan tekemässä sivustouudistusta. Sitä en ole sulkemassa toki jo siksi, että se on mun oma baby, mutta siellä on myös verkkokauppani.

Lisäksi olen tehnyt rutkasti töitä viimeiset pari vuotta saadakseni brändiäni Coachingkiraa vahvemmaksi. Olisi harmi, jos blogin nimi muuttuisi kokonaan.

Nyt siis pähkäilyn alla on blogin nimi. Kannattaako blogin nimeä muuttaa? Jos nimen muuttaa, niin miten saan bloginimeen liitettyä molemmat: Coachiongkiran JA Terveysblogin? Kuulostaako Coachingkira terveysblogi kovinkaan hyvältä ja ytimekkäältä? 😀

 

Vai pitäisikö blogin nimi olla Terveysblogi by Coachingkira…? 😀

 

Mitä mieltä te olette? Kannattaako teidän mielestänne nimeä muuttaa vai onko Coachingkira liimautunut puolihuolimattomasti jo verkkokalvoonne? (Olipa oudosti sanottu. 😀 )

Entä kuinka moni seuraa minua Instagramissa? Siellä aion jatkaa Coachingkiralla.

 

blogin nimi
Samat kujeet, joskin tässä kuvassa on mulla uudet kuteet! (Vaatteet: yvette.fi: koodilla KIRA20 saat -20% normaalihintaisista tuotteista!)

TYYLILLENI USKOLLISENA: JATKOSSAKIN PUOLUEETONTA TIEDONJAKAMISTA

Perustin Terveysblogin vuonna 2012 sille ajatukselle, että se tarjoaa puolueetonta tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Sieltä ei löydy mitään mutuilua. Samaa ideaa olen kantanut viimeiset pari vuotta täällä Terveysblogi.fin jatkeessa, Coachingkira-blogissani.

Coachingkira-blogista voitte lukea lisäksi enemmän arvoihini sopivia kaupallisia yhteistöitä, joita Terveysblogissa taas ei aikoinaan ollut. Terveysblogia en haluaisi jatkossakaan sekoittaa enää blogikirjoitteluun, vaan haluan antaa sivuston olla sellainen, kuin se nyt on – uudella pienellä twistillä.

Uudistusten jälkeen Terveysblogi.fi -sivustolle tulee freesattu ilme ja kaikki vanhat blogikirjoitukseni siellä arkistoidaan. Etusivulle tulee kaikkea ajankohtaista tapahtumista ja tempauksista, joissa minä olen mukana. (#puuhastelija)

Loppuvuoden kantava teema tulee olemaan #liikuntakuuluukaikille -kampanjointini, johon olennaisesti liittyy Roosa Nauha -kampanja.

Coachingkira-blogissa jatkan kirjoitteluani terveys- ja hyvinvointivinkkivitosista. Blogiyhteistöissä panostan jatkossakin avoimuuteen ja rehellisyyteen. Kirjoitan nykyistä blogia jakaakseni tietoa, en pelkästään siksi, että siitä saisi rahaa tai tehdäkseni hälinää itsestäni.

Mielestäni blogikirjoituksen tärkeintä antia on tarjota konkreettisia vinkkejä, ajantasaista terveystietoa sekä ajattelemisen aihetta lukijoille.

 

Haluan, että kun luet blogiani jatkossakin voit luottaa siihen, että mietin miten sinä hyödyt tästä. En sitä, mitä minä hyödyn tästä.  

 

blogin nimi
@coachingkira: Instagramissa poretta ja pöhinää! 😀

ISO KIITOS TEILLE LUKIJOILLE!

Loppuun haluan sanoa teille vielä ison kiitoksen siitä, että olette eläneet FitFashion -matkaani viimeiset pari vuotta. Kun aloitin FF:llä aloitin kokonaan alusta. On raffia aloittaa blogi kokonaan uudessa alustassa ja olette ottaneet minut niin hienosti vastaan.

Haluan kiittää teitä kaikkia siitä, että olette kommentoineet kirjoituksia, antaneet palautetta ja viestitelleet Instagramissa. TE olette blogini suola ja moni blogiaihe kumpuaa keskusteluista teidän kanssa.

Kiitos, kun seuraatte IG:ssä ja kannustatte. Olette aivan megahuikeita!

Oli blogin nimi jatkossa mikä tahansa ja FitFashion siirtyy Terve.fi -sivuston alle, niin jatketaan me samalla poreella ja ilolla kohti syksyä. Tulee huikea syksy, eikö! <3

 

Ihanaa viikkoa,
x Kipa

 

 

KURKKAA MYÖS:

Työtaustani ennen yrittäjäksi ryhtymistäni

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyväntekeväisyys

*Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan.*