Lepopäivä | Onko yrittäjällä lepopäiviä – lue mun top-3 palautumiskeinot!

LEPOPÄIVÄ | ONKO YRITTÄJÄN MAHDOLLISTA OLLA TOTAALISESTI VAPAALLA?

Mä olen tosi onnellinen siitä, että taas on ollut sikakiva snäppiviikko takana. Kiitos siitä kaikille! Tänään sitten viimeistä päivää, nyyh. On kyselty myös onko mulla omaa snäppiä. Jes söör I can boogie: löydät mut kipatiivola -nimellä. 🙂

Osa tietääkin, että olen ammatiltani yrittäjä. Työni on kovin pirstaloitunutta. Saatan yhdessä hetkessä kirjoittaa blogia ja toisessa vastata valmennettettavilleni viehesteihin Facessa, tekstarilla tai Whatsappissa. Yhdessä kulmassa seison luurit päässä ja kertaan Les Mills -koreografioita, toisessa kulmassa teen työhyvinvointivalmennusta. Jossain kohtaa valmistelen hyvinvointiluentoa ja seuraavassa kohdassa pidän niitä. Siihen johonkin väliin vedän elintapamuutosryhmää ja koitan itsekin treenailla.

Välillä rapsutan, leikitän tai lenkitän koiraa tai sitten päivitän somea.

…kunnes taas puhelin soi tai viesti kalahtaa ja johonkin ihanaan juttuun pyydetään mukaan. <3

 

lepopäivä

 

Sain hyvän kyssärin snäppiin, joka itseasiassa pysäytti mut. Kysymys koski sitä, että onko mulla päiviä kun en joudu tekemään töitä. Niinkuin mitään töitä. Vitsi, kun hyvä kysymys! ONKO NIITÄ?

 

Hetken mietittyäni huomasin, että ei taida olla. Sitä kai on, kun elää yrittäjän elämää. Se, onko yrittäjän mahdollista olla kokonaan vapaalla mistään töistä on hyvä kysymys siksi, että sanoisin on.

Eri asia kuitenkin on se, että haluaako yrittäjä olla kokonaan vapaalla ja tekemättä ”mitään”.

 

lepopäivä

 

LEPOPÄIVÄ | MIKSI TEHDÄ KOKO AJAN NIIN PALJON?

Mä jäin oikein pohtimaan tätä lepopäiväkysymystä. Faktahan on, että tilaa tulee, jos sitä ottaa. Aika on sellainen resurssi, jota meillä kaikilla on saman verran.

 

Aika on kaikille sama, mutta miten sen käytämme tai sen kulun koemme on kaikille eri.

 

Musta kiire tai stressi ovat aina myös valintakysymyksiä: kuinka paljon haluat mitäkin taakkaa kantaa. Käytän tässä stressistä nyt käsitettä taakka, koska stressi viedessään energiaa on painolastia. Sellainen positiivinen stressi, joka tuo voimavaroja ei ole taakka, vaan siivet. 🙂

Onko siis ollut ja kenen valintaa tämä kaikki? Mun, myönnän. Olen itse ottanut näitä kaikkia juttuja ympärilleni. Väitän, että se on temperamenttikysymys, koska mä tykkään tehdä. Olen aina tykännyt olla asioissa messissä. #puuhastelija

Haaste tietenkin meidänlaisilla ihmisillä on se, että me jaksetaan hiivatin pitkään. Kumpparia voi venyttää aika surutta. Mutta kun me väsytään, niin me sit kans väsytään. Se on välillä sellaista aallokkoa, tiedättekö. Kuka samaistuu? 😀

 

Siksi on supertärkeä taito osata kuunnella itseään ja osata vetäytyä silloin, kun oikeasti huomaa väsymisensä merkkejä. Ja tämä aika usein pitää oppia, ei se tule sisäsyntyisesti. Se pitää oppia siksi, koska ihan mikä tahansa liikuntalajikin pitää ensin opetella, jotta sen taitaa.


Niin moni muukin juttu elämässä. Sitä nimenomaan kutsutaan elämäksi.

 

lepopäivä
Teen myös kuvauskeikkoja ja liikepankkeja hyvinvointi- ja treenilehtiin. Viimeisimpänä K&T ja 15 minuutin lankutushaaste!

 

Mun mielestä elämää on just se opettelupuoli, itsensä pohtiminen, etsiminen ja hyväksyminen. Ja sitten välistä hommat rullailee smoothimmin, koska olet vihdoin oppinut jotain ja osaat hyödyntää oppimaasi.

Usein ihmetellään, että ”miten hemmetissä sä jaksat tehdä vähän niinku kaikkea”?

Miksi teen niin paljon on se, että mulle tekeminen on elämisen tunnetta, opettelua ja oppimisprosesseja. Aikaansaamisen tunnetta. Tunnetta, että mulla on merkitystä.

 

Ja kun sä koet, että sulla itselläsi on merkitystä sä koet onnellisuutta.

 

Jos puhutaan lepopäivistä liikunnan yhteydessä, niin ehdottomasti tarvitaan. Jos puhutaan lepopäivistä arjessa, niin ehdottomasti tarvitaan. Ihminen ja nimenomaan aivot tarvitsevat välillä ei mitään.

Olemme tässäkin yksilöitä: jotkut hanskaavat enemmän kuormitusta, kuin toiset ja kokemus kuormituksesta on meillä kaikilla täysin erilainen.

Se, miten mää kuormitun no ihan toista, kuin miten sää kuormitut. 🙂 Mä en oikeastaan halua olla tekemättä ihan mitään, ellen ole  t o d e l l a  väsynyt. Mä diggaan, kun on puuhaa. Sitä ei saa koko aikaa olla liikaa, mutta jatkuvasti pienissä määrin. Kuka on samanlainen? 😀

Tähän liittyen hyvä kysymys (ainakin itselleni) on se, että kuinka viisasta olisi olla välillä tekemättä mitään?

Erihyvä kysymys. Vastaan todella viisasta.

 

lepoppäivä
Hippie goes hugging trees. <3

LEPOPÄIVÄ | OMAN KEHON KUUNTELU ON PARAS TAITO IKINÄ

Mä koen asian niin, että tärkeintä on ne pienet palauttavat hetket pitkin päivää tai viikkoa suhteessa kokemaasi sen hetken kuormitukseen. Välillä joutuu takomaan vähän enemmän, totta kai. Mutta pääasiallisesti hommassa pitää olla balanssi: välillä on väliin mahduttava ei mitään.

Miksi?

Koska kukaan meistä ei ole kone.

 

Koko aikaa ei voi takoa kieli vyön alla, vaan välillä on päästävä mitään tekemisen autuaaseen tilaan. Meidän aivot vaativat sen. Ainoa vaan, että nykyihminen tuntuu olevan niin kovin irrallaan omasta itsestään. Arkea vaan suoritetaan. On osattava kuulostella itseltään: mikä jeesaa just sua ottamaan omaa aikaasi ja palautumaan?

 

lepopäivä
Metsä. <3

 

Siksi mun kirjoituksissa näkyy paljon näitä kysymyksiä:

  • Mitä sinä haluat juuri nyt?
  • Mitä sinä tarvitset juuri nyt?
  • Mitä kehosi tarvitsee juuri nyt?

 

Tää on kaiken a ja o: keskustelu itsensä kanssa ja oman kehon kuuntelu. On eri asia haluta jotain, kuin tarvita jotain.

Mä esim. haluaisin tehdä koko ajan jotain. #vieriväkivi

Jotain sellaista, jossa tulee eteenpäin menemisen fiilis. Mutta eri asia on tarvitsenko sitä hela tiden. En, en tarvitse sitä koko ajan. Joskus on ihana olla menemättä ei mihinkään. Unohtaa sen, että maailma pyörii. Irtaantua ajatuksesta, että pitäisi itsekin hyöriä, kuin väkkärä.

Palautuakseni mä olen oivaltanut itseni ja kehoni kuuntelun kautta, että mulla pitää olla sitä palauttavaa pitkin päivää. En mä muuten jaksa.

Snäppiviikkoon liittyen ohessa mun top-3 palautumiskeinot pitkin päivää.

Mitä keinoja teillä on? Olisi kiva kuulla teidän palautumiskeinoja. <3

 

lepopäivä
Bosse jo itsessään on mun aivolepo. Rakastan tota sinttiä! <3

 

AIVOLEPO | MUN OMA TOP-3 PALAUTUMISKEINOT TÄLLÄ HETKELLÄ

Olen kirjoittanut aikaisemmin siitä, miten minä huollan kehoani, kun tunteja on paljon.

Huollan yhä kehoani. Käyn hierojalla ja faskiahoidossa. Lisäksi olen tehnyt pyhän päätöksen venytellä etureisiä joka ilta vähintään 3 minuuttia. Olen tehnyt sitä nyt kahden viikon ajan jokaisena iltana. 😀 Eilen iltana jäi väliin, koska innostuin laittamaan yhteen Facebookin treenivaateryhmään myynti-ilmoituksen (ja kaikkihan me tiedetään, että si vie aikaa 😀 ).

Rullailen myös säännöllisen epäsäännöllisesti ja aion tehdä sitä tänäänkin. Lisäksi käyn tällä hetkellä LPG-hoidossa huoltamassa jalkojani.

Palautumishetket pitkin päivää ovat mulle käsittämättömän tärkeitä ja niistä haluan pitää kiinni. Kutsun niitä aivolevoksi.

 

Mun top-3 aivolepo:

 

1. Kännykkä pois näkyvistä

Tiedättekö, kun some tai maili kilisee vähän koko ajan? Mulla on suuri osa duuneistani luurissa. Kännykkä on osana arkipäivää ihan aamusta iltaan, koska se on niin superkätevä ja tarpeellinen työssäni. Siksi aika ajoin on todella must laittaa se syrjään: en katso viestejä tai maileja enkä ota puheluita vastaan.

Känny on äänettömällä jossain takavasemmalla. Erityisesti se on takavasemmalla silloin, kun hengaan Bossen kanssa. <3 Haluan antaa koiralle riittävästi huomiota.

Vitsi, että tekee hyvää! Joskus on tullut laitettua vallan lentokonetila päälle – oho! 😀

 

2. Hus metsään

Ah. Metsä ja Suomen luonto. Liittyy myös edelliseen: känny pois näkyvistä ja koiran kanssa lähimaastoon. Metsä on syksyisin aivan ilmiömäisen kaunis! Ne värit ja ihana syksyn tuoksu. Priceless.

Lisäksi Bosse on aivan täpinöissään. Tulen todella hyvälle tuulelle, kun näen koiran olevan onnellinen. Ihmiselle tekee todella hyvää saada tehdä hyvää jollekin toiselle.

Metsässä taianomaisinta on hiljaisuus. Teen töitä musiikin parissa ja on aivan huikeeta kuulla hiljaisuus. Jos tarkkoja ollaan, niin metsä ei koskaan ole ihan hiljainen. Metsällä on oma äänensä: linnut, puiden lehdet tuulessa tai tikan nokan koputus vasten puunrunkoa. Joskus jään vain kuuntelemaan, kuinka autojen äänet kuuluvat vaimeina kaukaisuudesta ja kaupunki tuntuu vajonneen metsän taakse.

 

3. Kaikki tulee olemaan hyvin

Elämässä lohdullisinta on tää:

 

lepopäivä

 

Mä luotan tähän. Niin on hyvä, kuin käy. Tällä hetkellä omassa elämässä tapahtuu sellaisia asioita, joita en olisi ajatellut vuosi sitten tapahtuvan. Ne liittyvät mulle rakkaisiin ihmisiin ja on kivuliasta katsoa vierestä. Kun ei voi tiedättekö tehdä mitään. Tai voi, olla tukena.

Elämässä haasteellisinta on irtipäästäminen. Kun sitä ei millään haluaisi päästää irti itselleen tärkeistä asioista tai tuntea kipua – sydämen kipua. Ihminen kun on kivusta pois päin hakeutuva yksilö. On kuitenkin nähtävä se kaikki hieno, mitä tähän mennessä on elämältä saanut ja annettava sen kantaa vaikeina aikoina.

On muistettava yksi asia, joka auttaa ainakin mua jaksamaan:

 

Kaikki tulee olemaan hyvin.

 

.

.

.

Olen siis tänään viimeistä päivää FF snäpissä ja laittakaa ihmeessä viestiä tai kysymyksiä, jos jotain tulee mieleen. <3

 

Kiitos vielä kaikille kivasta viikosta ja ihanaa sunnuntaita!
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Stressinhallinta | Miten ruokavalio vaikuttaa stressiin?

 

*** Seuraa minua ***

FacebookYouTubeBloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3

Toiveaihe: Stressinhallinta | Osa 2: miten ruokavalio vaikuttaa stressiin?

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | LUE KOLMIOSAINEN KIRJOITUSSARJA!

Eilen julkaisin ensimmäisen osan alunperin kaksiosaisesta stressinhallintakokonaisuudesta. Stressinhallinta tuli yhtenä toiveaiheena FitFashionin Snapissä, jossa puuhaan tämän viikon – kiitos siitä! <3

Nyt tässä asiaa palloteltuani tulin siihen tulokseen, että aihe on superlaaja. Kahteen settiin ei saa puristettua helposti pureskeltavaa kokonaisuutta, joten on pakko kirjoittaa aiheesta vielä kolmas osa. 😀

Ensimmäisessä osassa käsittelin itse stressiä: mitä se on, miksi sitä on ja mitä se meissä ihmisissä aiheuttaa. Kirjoituksen lopusta löydät konkreettisia keinoja stressinhallintaan ja vähentääksesi negatiivista stressiä elämästäsi.

Käsillä oleva kakkososa antaa eväitä siihen, mitä sinun kannattaa stressaantuneena huomioida ruokavaliossasi.

Kolmannessa osiossa saat vinkkejä siitä, miten uni vaikuttaa stressiin ja auttaa sinua stressinhallinnassa.

Teretulemas lukemaan! <3

 

stressinhallinta

 

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | RUOKAVALIO TUKEE VASTUSTUSKYKYÄ JA HORMONITOIMINTAA

Kroonistunut stressitila aiheuttaa usein harmillisen sitkeän sairastelukierteen. Tähän yksi syy voi olla esim. liian vähäinen uni, siitä huomenna lisää.

Ruokavaliolla voi tukea vastustuskykyä. Korostettaneen kuitenkin, että ruokavalion lisäksi oikeassa suhteessa toteutuvat rasitus ja lepo sekä mielenhallinta ovat avaintekijöitä vastustuskyvyn ylläpitämisessä.

Vastustuskykyä ei ole vain elimistösi immuunipuolustus, eli jalo taito tuhota pöpöjä ja pitää ne loitolla. Vastustuskykyä on myös pitää yllä myönteistä mieltä ja olla lannistumatta vastoinkäymisistä.

Kortisoli lienee ehkä tunnetuin stressihormoni. Se on myös elämisen kannalta tärkeä hormoni ja on meille ihmisille myös välttämätön. Siksi siinä pelkiltään ei olekaan mitään vikaa, mutta kun kortisolitasot ovat jatkuvasti tapissa, niin haasteita alkaa ilmetä.

Muun muassa verenpaine kohoaa, luuston lujuus kärsii, insuliinin tuotanto heikentyy, rasva-aineenvaihdunta häiriintyy, rasvaa kerääntyy helpommin erityisesti vatsan seudulle, lihasmassan kasvu ja kehitys hidastuvat sekä immuniteetti heikentyy.

Miten ruokavalio sitten vaikuttaa stressitasoihin on muun muassa kortisolin kautta. Jos syömiset ovat jokseenkin retuperällä, niin kortisolin eritys saattaa lisääntyä.

stressinhallinta

Kortisolin eritystä lisäävät:

  • Liian niukkaenerginen ruokavalio
  • Liian vähäinen hiilihydraattien saanti
  • Nestehukka
  • Aminohappojen ja mikroravinteiden (vitamiinien ja mineraalien) puute

 

Ei ole eka kerta, kun mainitsen asiasta – mutta nykyään on niin helppo kaiken tietotulvan keskellä olla vähän ulapalla siitä, että miten syödä, treenata tai elää terveellisesti. Ruokaa ja liikuntaa suoritetaan liiankin helposti tai sen optimoiminen aiheuttaa meille harmaata tukkaa.

Rentoutta ruokavaliossa ja elämäntavoissa on hyvä olla aina jonkin verran ja liiallinen safkoilla kikkailu ei aina ole terveyden kannalta perusteltua vaikka se takaisikin pienemmän rasvaprosentin.

stressinhallinta
(Kuva: minä)

 

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | MITEN VAIKUTAT SUOTUISASTI STRESSIIN RUOKAVALION AVULLA

Nyt kun jatkossa puhun ruoan laadusta, niin tarkoitan prosessoimatonta, puhdasta ruokaa. Esimerkiksi on eri asia saada proteiininsa pekonista, kuin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä riistalihasta tai kananrintafileestä. Tietenkin valmistustavasta aina riippuen.

Kalapuikot eivät ole samanlainen proteiininlähde, kuin puhdas seitifile.

On eri asia syödä pääosin eineksiä ja hyvin vähän kasviksia, kuin puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia tai ruokaisia salaatteja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämään joskus mahtuisi Saarioisten äidin tekemää ruokaa.

Mystiset ruoka-allergiat ovat yksi, jota ei ehkä osata ajatella johtuvan stressistä. Ruoansulatus on kovilla stressaantuneella henkilöllä ja joskus käy niin, että yhtäkkiä esimerkiksi maitotuotteet eivät sovikaan edes hylana sinulle – vaikka ennen ei ole ollut ongelmia.

Yhtäkkiä kasviksista pötsi onkin sekaisin tai yhtäkkiä lomamatkalla vatsa ei oireilekaan.

Miksiköhän lomamatkoilla vatsa ei usein oireile…? 😉

 

stressinhallinta

 

Toimiva ruoansulatus tarvitsee tuekseen rentoutta, palautumista ja liian menevän elämäntyylin suitsimista. Tutkaile siis ruokavaliota myös sillä silmällä, miten vatsasi reagoi niinä aikoina, kun olet stressaantunut.

Onko kehosi ruoansulatuksessa tapahtunut äkkinäisiä muutoksia tai onko sinua alkanut yhtäkkiä esimerkiksi närästämään? Stressaantuneena tai kiireisenä sitä myös helposti hotkii ruokansa: oletko jaksanut aina pureskella ruoan kunnolla ja rauhoittua syömään? Vai onko hollilla virikkeitä tai katseletko esimerkiksi telkkaria tai luetko samaan aikaan?

Käytä aikaa ruokailuun. Pureskele ruokasi kunnolla.  Käytä aikaa asioihin, jotka tuovat sinulle hyvää oloa.

 

Ohessa muutama perusvinkki vitonen siihen, miten voit ruokavaliolla vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin:

  • Syö riittävästi ja monipuolisesti: näin varmistetaan kaikkien makroravinteiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat), sekä vitamiinien ja hivenaineiden saanti
  • Syö laadukasta ja käsittelemätöntä ruokaa
  • Nauti pitkäkestoisia hiilihydraatteja ja täysjyvää
  • Vältä vetämästä hiilareita ihan minimiin, erityisesti jos olet aktiivinen ihminen
  • Nauti riittävästi nestettä, vältä juomasta ruokaillessasi
  • Suosi hyvälaatuista rasvaa (erityisesti omega-3 -rasvahappoja)

Kuten huomata saattaa, ne eivät ole kovinkaan ylläripylläreitä. 😀 Keho on kokonaisuus ja kokonaisstressikuorma voi aiheutua monista pienistä tekijöistä. Kääntäen homma toisinpäin monella pienellä osatekijää fiksaamalla voit saada paljon rennomman ja leppoisamman fiiliksen.

Mutta haluan korostaa vielä, että hifistelyyn ei edelleenkään ole tarvetta. Kuuntele kehoasi ja todellisia tarpeitasi ja luota siihen, että kyllä sä osaat.

 

stressinhallinta
Mikäli lisätieto suoliston toiminnasta kiinnostaa, niin suosittelen Emeran Mayerin teosta Viisas Vatsa. Ohessa myös suosimani viherjauheseos, jonne lisään yleensä vielä aloe veraa sekä inkivääri- ja sitruunamehua. (Kuva: minä)

 

STRESSINHALLINTA JA RUOKAVALIO | PÄIVÄKIRJA, SÄÄNNÖLLISYYS JA ADAPTOGEENIT

Tähän loppuun vielä 3 vinkkiä, jolla ottaa kehon stressitilaa haltuun ruokavalion avulla. <3

 

1. Pidä ruoka- ja fiilispäiväkirjaa

Tää on ihan päällikkötyökalu. Kun kirjaat mitä syöt, paljonko ja mihin aikaan on paljon helpompi peilata päivän fiiliksiä. Lisäksi on hyvä liittää syömiseen erilaiset tunnetilat: miltä tuntui syömisen jälkeen ja millainen oli esimerkiksi nälän aste ennen syömistä. Söitkö nälkään, muuten vain vai oliko vain kivasti tarjolla kahvipöydässä?

Ruokapäiväkirjan parasta antia on olla läsnä omissa syömisissään ja harjoittaa tietoista syömistä. Toimii stressivatsaan. 🙂

 

2. Säännölliset ruokailuajat: kuuntele kehoa ja tiedosta itsellesi sopiva rytmi

Sinä olet oman itsesi asiantuntija. Ehkä sinulle sopii syödä 5-6 kertaa päivässä pieniä aterioita. Tai sitten sinulle sopii harvemmat syöntikerrat. Tärkeintä on, että tunnistat oman nälän tunteesi ja kroppasi reakiot erensokerin laskuun.

Keho kuitenkin rakastaa säännölisyyttä, erityisesti vatsa. Ruokailuvälejä ei kannata venyttää liian pitkiksi, sillä hyvin pitkät ateriavälit lisäävät kortisolin tuotantoa.

 

stressinhallinta
Muista myös yksi tärkeimmistä vinkeistä: hengitä. 🙂 Hae rentoutta hengitykseen keskittyen. Rauhallinen ja syvä hengitys aktivoi rauhoittavaa parasympaattista hermostoa.

 

3. Syö adaptogeenejä tasapainottamaa kehon stressiä ja kortisolin tuotantoa

Sitten minihifivinkki tähän loppuun. 🙂 Adaptogeeneiksi sanotaan ruoka-aineita, jotka auttavat tasapainottamaan kehon erilaisia stressitiloja. Niillä on suotuisia vaikutuksia immuniteettiin sekä palautumiseen.

Tietenkään nämä eivät pelasta maailmaa, mutta säännöllisesti käytettynä vahvistavat perusruokarunkoasi ja toimivat puskurina stressitilassa.

Nykyään kaupoista saa kivasti esimerkiksi erilaisia viherjuomajauheita ja sekoituksia. Mikäli ruokavaliossasi on vähän kasviksia ja marjoja, niin on hyvä jutu kenties harkita hulmauttavansa viherjuomaa kurkusta alas päivittäin.

 

Voit lisätä ruokavalioosi esimerkiksi seuraavia adaptogeenejä:

  • Ashwagandha (rauhoittaa hermostoa, lisää kestävyyttä – suosi iltaisin)
  • Chia-siemenet (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Ginseng (energisoiva, vahvistaa yleiskuntoa – suosi aamuisin ja päivisin)
  • Lakritsinjuuri (vahvistaa immuniteettia, poistaa tulehduksia, vahvistaa lisämunuaisia – käytä harkiten, jos olet raskaana tai sinulla on korkea verenpaine)
  • Reishi (lääkinnällinen sieni, lievittää ahdistusta, vahvistaa immuniteettia, auttaa unettomuuteen ja tehostaa ruoansulatusentsyymejä – suosi iltaisin)
  • Pinaatti ja lehtivihreät (magnesiumrikkaita, rentouttaa lihaksistoa ja hermostoa)
  • Raakakaakao (magnesium- ja antioksidanttirikas)
  • Ruusunjuuri (piristävä, lievittää masennusta, parantaa tarkkaavaisuutta, vahva antioksidantti – suosi päiväsaikaan)
  • Saksanpähkinät (omega-3–rasvahappoja, jotka alentavat kortisolin tuotantoa)
  • Sitrukset ja marjat (C-vitamiinirikkaita: C-vitamiini alentaa kortisolin tuotantoa)
  • Tulsi, pyhä basilika (suojaa hermostoa, vahva antioksidantti, helpottaa vaihdevuosia – suosi iltaisin)
  • Valkoiset pavut (tukevat hermosolujen toimintaa aivoissa, sisältävät hitaita hiilihydraatteja)
  • Vihreä tee (sisältää mm. rauhoittavaa teaniinia)

 

Näin on toinen osa isoa kokonaisuutta käyty läpi, mitkä fiilikset? Mitä ajatuksia, oivalluksia tai kysymyksiä teille tuli?

Kolmannessa osassa keskitytään uneen stressinhallinnassa. Kiva, kun olette jaksaneet lukea ja kommentoida näitä myös somessa!

Nautinnollista loppupäivää kaikille,
x Kipa

PS. Muista myös snäpätä kysymyksiä FF-snappiin, jos niitä tulee. <3
Oma snäppitilini tämän viikon jälkeen: kipatiivola.

 

Artikkelikuvat: Veera Kurittu

 

 

Lue myös:

Ateriarytmi ja mitä syödä milloinkin | Tsekkaa kirjoitussarja!

 

*** Seuraa minua ***

FacebookYouTubeBloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3

Toiveaihe: Stressinhallinta | Lue kaksiosainen kirjoitussarja!

Stressinhallinta – ai että mä rakastan teitä! Ihana aihe! Olen tämän viikon FitFashionin snapissa ja tuli toiveaihe stressinhallinnasta. Todellakin otan koppia, kiitos aihetoiveesta!

Olen aikaisemmin kirjoittanut Terveysblogiin kolmiosaisen stressinhallintakokonaisuuden. Palailin siihen tuossa taannoin ja on aika päivittää kirjoitussarja. Joten teretulemast lukemaan kaksiosainen kirjoitussarja stressistä ja stressinhallinnasta!

Kysymykset, kommentit ja keskustelu aiheesta on enemmän, kuin tervetullutta kommentteihin. <3

 

stressinhallinta
Eläinten silittely tutkitusti laskee stressitasoja nostamalla mielihyvähormonien määrää kehossa. <3

STRESSINHALLINTA | OSA 1: MITÄ STRESSI ON JA KONKREETTISIA TYÖKALUJA OTTAA STRESSI HALTUUN

Ensimmäisessä osassa käsittelen itse stressiä: mitä se on, miksi sitä on ja mitä se meissä ihmisissä aiheuttaa. Kirjoituksen lopusta löydät konkreettisia keinoja stressinhallintaan ja vähentääksesi negatiivista stressiä elämästäsi.

 

STRESSINHALLINTA | OSA 2: MIKÄ MERKITYS RUOKAVALIOLLA JA UNELLA ON STRESSIIN

Toisessa osassa annan eväitä siihen, mitä sinun kannattaa stressaantuneena huomioida ruokavaliossasi ja mikä on unen merkitys stressinhallinnassa.

 

stressinhallinta
Kukkuu!

STRESSINHALLINTA | MISTÄ STRESSI JOHTUU?

Stressi ei aina ole pelkästään negatiivista, vaan voimme kokea myös positiivista stressiä. Siksi on tärkeää stressistä puhuttaessa tarkastella kokonaiskuvaa ja koettua fiilistäsi: tunnetko, että sulta tällä hetkellä katoaa voimavaroja enemmän, kuin saat niitä? Jos kyllä, niin sitten asialle kannattaa tehdä jotain.

Ihmistyyppi ja luonne vaikuttaa. Esimerkiksi millainen ihminen olet: oletko suurpiirteisempi, suorittaja, tunnollinen, murehtija…kolme viimeistä ovat ensimmäistä taipuvaisempia stressaamaan.

Mielestäni yksi tärkeä sanoma on kaiken muun ohella se, että sinun ei tarvitse muuttaa itseäsi.

Jos olet esimerkiksi suorittajaihminen, niin upeeta! Saat ihan käsittämättömästi aikaan silloin, kun teet ja kaverit katsovat ihmetellen vierestä. Sinulle tärkeintä onkin tunnistaa, milloin mopo karkaa käsistä: milloin on se riski, että uuvut. Sinun ei tarvitse vaimentaa suorittajaa tai lakaista kyseisiä ominaisuuksia maton alle. Sinun tulee vain osata säädellä sitä. <3

Stressi voi johtua monesta syystä ja nykyään sitä aiheuttaa hyvin arkiset asiat. Stressille on olemassa monta eri määritelmää, siksi tärkeintä on tunnistaa omalla kohdallasi mikä sinulle stressiä aiheuttaa.

 

Keskityn tällä erää nimenomaan negatiiviseen stressiin, koska se tarvitsee ”hallintatyökaluja”. Positiivinen stressi ei. Positiivinen stressi parantaa suorituskykyäsi: se innostaa ja motivoi sinua toimintaan. Lisäksi se tuottaa sinulle mielihyvää ja siten kasvattaa voimavarojasi – ei syö niitä.

 

Negatiivista stressiä on esimerkiksi  liian vähäinen nukkuminen, lepo ja palautuminen. Stressiä on myös tunne, ettet selviydy sinulle kohdistetuista tehtävistä tai vaatimuksista. Myös jet lag on stressiä. Stressistä hassunhauskan tekee myös se, että se on tarttuvaa: se voi tarttua mallioppimisen kautta (ja voi tulla vähän niinku äidin maidossa) tai se voi siirtyä ihmisestä toiseen esimerkiksi kotona tai työpaikalla.

 

stressinhallinta

 

STRESSINHALLINTA | MIKSI IHMINEN STRESSAA?

Stressi tapahtuu autonomisessa hermostossa. Kun olet stressaantunut, niin sympaattinen hermosto dominoi. Sympaattinen hermosto on kehosi taistele tai pakene -generaattori. Tämä on se hermosto, joka kiihdyttää sydämen sykettä ja verenkiertoa sekä heikentää ruoansulatuselimistön toimintaa. Siksi stressaantuneena vatsasi saattaa reistailla.

Parasympaattinen hermosto taas on se chillailija. Se hidastaa kehosi toimintoja rentouttaen elimistöä. Parasympaattinen hermosto lisää ruuansulatuselimistön verenkiertoa. Siksi relaaminen on esimerkiksi suolistonkin kannalta erittäin perusteltua (tästä lisää kakkososiossa).

 

stressinhallinta
Luonto ja metsä ovat mulle meren ohella aivan ykkösjuttuja relaamiseen. <3

 

Miksi ihminen sitten stressaa? Jotta pysyisi hengissä. Stressaaminen on olennainen osa kehon sopeutumisjärjestelmää. Harmi vain, että nykyään emme stressaa enää kaikkein primitiivisimmistä asioista, kuten mistä saada ruokaa ja miten välttää uhka eli kuoleman vaara.

Meillä on nykyään astetta erilaisemmat puhteet: työ, koulu, vapaa-aika, harrastukset, some, sähköposti, tavoitettavuus ja muut lälläspööt. Keho ja nimenomaan aivomme ei oikein ole megessä tässä kaikessa häsläämisessä.

 

On luonnollista kokea stressiä silloin tällöin ja lyhyen aikaa.
Vähäisessä määrin stressi on hyvä asia. Jos stressitila jatkuu pitkään, niin ongelmia tulee.  Kuminauhaa kun ei yksinkertaisesti ole mahdollista venyttää loputtomiin.

 

Seuraava listaus kannattaa toki lukea niin, että kyseisiin ”vaivoihin” voi olla muukin selitys. Mutta ohessa pieni listaus siitä, mitä stressi saa aikaan elimistössä.

 

stressinhallinta
Joskus vaan on hyvä hakeutua luonnon rauhaan ja hengittää. 🙂

STRESSINHALLINTA | MITEN STRESSI VAIKUTTAA ELIMISTÖÖSI

Negatiitivisen stressin oireita elimistössäsi:

  • Niska-, vatsa- ja selkäkivut ja vaivat
  • Aineenvaihduntaongelmat, liikahikoilu, yöhikoilu
  • Päänsärky, migreeni sekä lihassäryt
  • Monet allergiat ja astma, jatkuva flunssakierre, tulehdusarvot koholla, kohonnut verenpaine
  • Hermostoperäiset sairaudet, masentuneisuus, ei huvita
  • Seksuaaliset ongelmat
  • Iho-oireet

 

Positiivisen stressin oireita elimistössäsi:

  • Olet tehokas ja luova
  • Tunnet imua siihen mitä teet ja tykkäät tehdä sitä, jaksat
  • Olet kaikesta tekemisestä väsynyt, mutta onnellinen
  • Otat vastuun teoistasi, et syyttele muita tai etsi ulkopuolelta virheitä
  • Itsetuntosi on kohollaan ja koet tekemisen merkitystä sekä onnistumisen kokemuksia

 

Stressiä syntyy mielessämme olevista uhkakuvista. Suurimpia stressinaiheuttajia ovat vaikeudet ihmissuhteissa tai parisuhteessa, työ ja ristiriidat työpaikoilla, liiallinen työ- tai tekemisen määrä voimavaroihisi nähden, taloushuolet sekä suuret elämänmuutokset (sairaudet, läheisten poisnukkuminen, lapsen syntymä, työttömäksi joutuminen, muutto jne.

 

Millainen sinä olet stressaantuneena? Entä millainen olet, kun et ole stressaantunut tai koet positiivista stressiä? Mikä sinua tällä hetkellä elämässäsi stressaa eniten? Listaa nämä tekijät itsellesi ylös.

 

stressinhallinta
On muuten upeeta katsoa, kuinka Bosse nauttii metsässä olemisesta. Tulee itselleenkin hyvä mieli, kun toisella on. <3 (Bossen oma IG-tili: @bosse_the_frenchbulldog)

STRESSINHALLINTA | MITÄ TEHDÄ STRESSILLE?

Tästä mun tekstistäni tulee todella pitkä, jos koitan eritellä kaikkia maailman aseita stressiä vastaan. Haluan kuitenkin, että saat tarvittaessa jeesiä, joten kysy kommenteissa, jos sinua mietityttää vielä jokin. <3

Suosittelen todella kirjoittamaan ylös asiat, jotka tällä hetkellä koet stressaavaksi. Näin voit tarkastella niitä hieman enemmän ulkopuolisena eikä ne pyöri kaoottisina mielessäsi. Homma ikäänkuin konkretisoituu paperilla paremmin.

Tarkastele listaamiasi asioita.

Miksi ne stressaavat sinua? Mikä kyseisissä asioissa stressaa sinua? Listaa mielellään nekin.

Listattuasi kaikki sinua stressaavat tekijät ja miten ne sinua stressaavat, jaa tekijät seuraaviin sarakkeisiin:

1. Asiat, joihin voin vaikuttaa
2. Asiat, joista voin päättää
2. Asiat, joihin en voi vaikuttaa tai asiat, joista en voi päättää

 

stressinhallinta

 

On hyvä pohtia sellaisia seikkoja, kuin stressaatko sittenkin turhasta? Kannattaako sellaisia asioita stressata, joihin et voi vaikuttaa tai joista et voi päättää? Miksi sinua ylipäätään asia stressaa?

Mikä silloin avuksi?

Emme voi muuttaa muita, voimme muuttaa vain itseämme. Mikä sinua auttaisi tällä hetkellä? Jos olet suorittajaihminen, niin oletko sittenkin haalinut liikaa asioita itsellesi – osaatko sanoa ei? Jos et, mikä auttaisi sinua oppimaan enemmän sitä taitoa? Kuinka armollinen osaat olla itsellesi vai odotatko itseltäsi liikaa? Tunnetko omat terveet rajasi?

Jos olet murehtija, miksi murehdit? Mikä on se perimmäinen tunne tai ajatus taustalla, miksi sinä murehdit? Mikä olisi kauheinta mitä voisi tapahtua? Miksi?

 

STRESSINHALLINTA | PÄÄSE KIINNI TUNTEESEEN

Kaikki tekemämme perustuu tunteisiin. Se miten toimimme on reaktiota omille tunteillemme. Jos pelästyt, suojaudut. Jo sinua uhataan saatat paeta tai hyökätä. Jos joku antaa yllärikukkia hymyilet.

Tunteet ovat mahtava työkalu! Siksi koita nappasta niistä kiinni: mikä on se kaikkein pohjimmainen tunne taustalla, joka stressiä aiheuttaa?

Onko se riittämättömyys – entä jos et kelpaakaan tuollaisena, kuin olet?

 

Mielestäni tärkein kysymys on se, että kelpaatko itsellesi sellaisena, kuin olet?

 

Kohtaa tunne rohkeasti ja tarkastele sitä. Tunteilla on aina jokin viesti meille, siksi niitä ei kannata vaimentaa. #inhimillinenote

 

stressinhallinta
Tunteet ovat hyvä asia. Niillä on aine sinulle jokin viesti. Esim. ”ei huvita” tehdä mitään. Miksi ei? Oletko väsynyt? Millainen väsymys on, onko se liian vähäistä unta, onko se mukavuudenhalua vai oletko oikeasti uupunut? Mutustele tunnetta. 🙂

STRESSINHALLINTA | HENGITÄ

Hengitys. Sitä toitotetaan joka paikasta nykyään, siitä on tullut trendi. Arvatkaa miksi? Koska ihan totta me keskitytään hengitykseen aivan liian vähän nykyään. Hengitys on elämän ehdoton edellytys ja se liittyy kaikkeen.

En aio pushata supersuuresti käsitettä meditaatio tai tyyliin päälläseisontaa joogamusan tahdissa – se ei ole se juttu, eikä ne mullakaan toimi. 😀 (Jollekin toimii!) Mulle toimii yksinkertaiset hengitysharjoitukset, kuin ihan vain hengityksen havainnointi, sen suuntaaminen johonkin tiettyyn kireään kehonosaan tai kipuun tai ihan vaan metsään kulkeutuminen ja luonnon haistelu.

 

Edit.
Sain hyvän kommentin kollegalta liittyen meditaatioon. Meditaatiota on jo esim. yksinkertaiset hengitysharjoitukset. Lähinnä halusin korostaa sitä, että sinun ei tarvitse tehdä meditaatiosta isoa suurta juttua tai tapahtumaa. Sen tekemisestä ei tarvitse stressata. Kuulen nimittäin tosi paljon valmennettavien suusta sitä, että meditoida he eivät halua. Meditaatiosta on tehty isosuuri juttu, joka kuulostaa stressaavan ja kiireisen ihmisen korviin työläältä tai liikaa joogamaailman jutuilta. Tämä toki vain omaa kokemustani asiakastyöskentelystä esim. työhyvinvoinnin tai terveysvalmennuksen puolella. Esim. itselleni liikuntakin on meditaatiota – liikkeen, mielen ja hengityksen yhteys. Sinulla on sille oma merkityksesi ja se on upeeta. <3

 

Meditaation ei siis tarvitse olla sen kummempaa. 😀 Hakeudu sellaiseen paikkaan, jossa sulla on hyvä. Se voi olla vaikka jokin hyvää oloa tuottava sielunmaisemasi tai oma mansikkapaikkasi.

 

stressinhallinta
Suomen luonto ja metsä. <3 Näiden lisäksi meri ja Espanja. Siinä ne mun <3 <3 <3. Mitkä ovat sua rentouttavia maisemia tai paikkoja?

 

Rauhallinen ja syvä hengitys on tärkeä siksi, että se aktivoi parasympaattista hermostoa. Lisäksi kun keskitys hengitykseen tietoiseen mieleesi ei mahdu juurikaan muuta. Tietoiseen mieleemme voi mahtua kerralla 3-5 asiaa. Muut noin 50 000 – 70 000 asiaa ovat tiedostamattomassa mielessämme aiheuttaen joskus vähän kaoottisia fiilareita. 🙂

Mun mielestä kannattaa tehdä asioista simppeleitä. Niin simppeleitä, että ne todella toteutuvat arjessasi. Siksi laitan alle simppelin hengitysharjoituksen, joka on helppo toteuttaa kotona, koulussa, julkisissa tai työpaikalla.

 

Simppeli hengitysharjoitus

Istu tai makaa mukavassa asennossa.
Jos istut istu hartiat ja istuinkyhmyt allekkain, selkä tuettuna ja hartiat rentona.

Tuo leuka kaulakuoppaan, pidennä niska.
Aseta toinen käsistäsi alavatsan päälle ja toinen käsi rintakehäsi päälle.

Sulje silmät tai pidä auki.
Jos pidät silmiäsi auki suuntaa katseesi pehmeästi johonkin kiintopisteeseen.

Hengitä syvään ja rauhallisesti kohti vatsaa.
Tunne, kuinka alempi käsi liikkuu vatsan mukana ylemmän käden pysyessä paikallaan.

Hengitä syvään ja rauhallisesti 6-10 kertaa.
Voit laskea sisään ja uloshengityksesi kestoa esim. 4-10 sekuntiin.

 

Seuraava osio keskittyy vielä tarkemmin ruokavalion ja unen merkitykseen stressinhallinnassa. Stay tunet! Ja hei – olen tämän viikon FF-snäpissä, eli SIELLÄ NÄHDÄÄN! Laitelkaa kysymyksiä myöa siellä! <3

 

Rentoa päivää kaikille,
x Kipa

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Ruoka ja liikunta | Tosikkotouhua ja pilkunviilausta

 

*** Seuraa minua ***

FacebookYouTubeBloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi

<3