Nälkä ja kylläisyys | Miksi pussikeittodieetit eivät toimi?

”Nälkä, mikä ihana tekosyy”

Mitä nälkä on ja miten voi vaikuttaa kylläisyyteen? Miksi pusikeittodieetit eivät toimi?

 

nälkä
Viisi tärkeää periaatetta.

 

Jan Chohzen Bays on kirjoittanut teoksen Tietoinen Syöminen (Viisas Elämä). Hänen mukaansa nälästä voi erotella ainakin seitsemän eri muotoa.

Tunnistatko itsestäsi jotain tiettyä nälkää, joka toistuisi? Vai onko nälkä sinulla usein todellista nälkää, eli kehon nälkää reaktiona verensokerin laskuun?

 

Nälkä ja tietoinen syöminen | Ihmisen seitsemän nälkää

 

1. SILMÄN NÄLKÄ

Ruoan näkeminen herättää halun syödä.

2. SUUN NÄLKÄ

Tekee mieli syödä jotain koostumusta tai makua.

3. NENÄN NÄLKÄ

Ruoan tuoksu saa nälän heräämään.

4. VATSAN KURNIMINEN

Voi kertoa nälästä, mutta voi aiheutua myös stressistä.

5. KEHON NÄLKÄ

Todellista nälkää, jossa kehon soluista on loppumassa energia ja verensokeri on laskussa.

6. MIELEN NÄLKÄ

Saa syömään, koska omat opitut tavat tai kohteliaisuus vaativat sitä.

7. SYDÄMEN NÄLKÄ

Syödään tunnetiloihin tai esimerkiksi koska on tylsää.

 

Miksi on tärkeää tunnistaa mikä nälkä on kyseessä?

Tätä teen asiakkaideni kanssa paljon silloin, kun harjoittelemme tietoista syömistä. Syöminen on nykyään helposti sellainen, jota esim. lykkäämme tai skippaamme, rajoitamme tai kiellämmeja. Lisäksi usein käy niin, että syömme turruttaen ajatuksen siitä, että syömme.

Näin käy todella usein silloin, kun syömme jotain ”kiellettyä”, esimerkkinä suklaalevy. Sitä syö pari palaa ihan chillisti, kunnes alkaa tehdä mieli syödä levystä enemmän. Sillä emmehän halua jättää siitä enää huomiselle.

Syömme ikäänkuin hotkaisten suklaan nopeasti, jottemme kohtaa sitä tunnetilaa, jonka suklaan syöminen meissä herättää. Harmillisinta siinä on se, että kohtaamme sen heti, kun suklaa on syöty. Ja siten…noh, morkkis. Kaikki pilalla. Tiesin, etten pysty! Arvasin! Pettymys ja itsensä ruotiminen alkaa.

 

…kuulostaako tutulta?

 

Näin ei käy tietenkään kaikilla eikä edes joka kerta. Mutta helposti näin käy silloin, kun olemme irrallamme toiminnosta, jota kutsutaan syömiseksi.

Syömiseen kannattaakin liittää aistit. Kun syömme kyse ei ole vain mausta. Kyse on myös tuoksusta, silmän ruoasta ja suutuntumasta. Kun käytämme kaikkia aistejamme (kuulo muuten liittyy usein siihen, että taustalla ei ole hälinää tai virikkeitä, vaan voimme rahoittua ruokailutilanteeseen) tulemme nopeammin kylläiseksi. Tiedostamme syömisemme vahvemmin.

 

Nälkä pitkällä tähtäimellä | Miksi pikakonstit eivät toimi? 

Pussikeittodieetit, mehudieetit, pelkkä keittoruokadieetti tai smoothie…miksi kyseiset pikakuurit eivät toimi – pitkällä aikavälillä?

Syynä on yksinkertaisesti ihmisen purukalusto ja tarve sen käyttämiseen.

Yksi tärkeä tekijä nälän ja kylläisyyden säätelyssä on pureskelu. Tulemme enemmän ja varmemmin kylläiseksi, kun pureskelemme ruokamme. Pureskelun puuttumisen lisäksi juomat tai nestemäiset ruoat tuovat heikosti kylläisyyttä siitä syystä, että niissä on lyhyt suussa vietetty aika.

Aika usein saan viestejä ihmisiltä Snapissa (etsi ja lisää mut: kipatiivola) tai Facebookissa (Terveysblogi.fi) siitä, että mitä tehdä kipeänä, kun ei voi syödä kiinteää ruokaa: kylläisyyttä kun on hankala saavuttaa ja ”koko ajan tekee mieli jotain”.

 

nälkä
Esimerkiksi pähkinät auttavat kylläisyyden tunteeseen ja ehkäisevät nälkää, sillä ne ovat täynnä hyviä rasvoja, proteiinia, vitamiineja ja mineraaleja. (Kuva: Veera Kurittu)

 

Mitä on kylläisyys?

Kylläisyyttä on kahdenlaista:

  • Ateriakylläisyys eli kyllääntyminen, joka saa meidät lopettamaan syömisen aterialla
  • Aterioiden välillä vallitseva kylläisyys, joka on uuden aterian aloittamisen estävä tila

Kylläisyyden kehittyminen alkaa syödessä silloin, kun ruokaa pureskellaan suussa. Kun pureskelemme aivoihin kulkeutuu hermostollisia kylläisyysviestejä.

Suun jälkeen seuraava kylläisyyttä kohentava paikka on mahalaukku. On väliä sillä mitä syömme, koska kylläisyyden voimakkuuteen ja kestoon vaikuttaa muun muassa se kauanko ruoka viipyy mahalaukussa ja ohutsuolessa.

Lämpö on yksi tekijä, joka tuottaa kylläisyyttä: siksi monilla lämmin ruoka voi tuoda kylmää ruokaa nopeammin kylläisemmän olon. Esimerkiksi kuumeisena ei siksi ruoka välttämättä maistu.

Lämpö on myös syy siihen, miksi proteiini pitää hyvin nälkää, sillä niiden käsittely ruoansulatusjärjestelmässä tuottaa lämpöä.

Kylläisyyteen vaikuttaa myös kehomme energiatasapaino: tulemme helpommin kylläisiksi silloin, kun kehollamme ei ole energiavajetta.

 

Nälkä ja kylläisyys | Mitä tehdä, jotta tulee kylläiseksi?

Muutama peruspointti:

  • Syö säännöllisesti, tasapainoisesti ja monipuolisesti
  • Vältä energiavajetta
  • Syö lämmin ruoka 1-2 kertaa päivässä
  • Käytä syömiseen aikaa, syö kiireettä ja pureskele ruokasi huolella
  • Vältä rajoittavaa suhdetta ruokaan, luota itseesi ja kehoosi syömisten suhteen
  • Nuku riittävät yöunet, sillä univaje heikentää kylläisyyssignaaleja

 

Mennäänkö näillä eväillä eteenpäin, mitä olet mieltä? 🙂

 

Mukavaa viikkoa kaikille!

<3: Kipa

 

*** Seuraa minua ***

FacebookInstagramYouTubeBloglovin

<3

(Visited 892 times, 1 visits today)
kira

Instagram: coachingkira Snapchat: kipatiivola **** KTM Auktorisoitu Personal Trainer TrainerLab-kouluttaja Työhyvinvointivalmentaja Elämäntaidon valmentaja Ryhmäliikunnan ohjaaja Yrittäjä Bloggari

2 vastausta artikkeliin “Nälkä ja kylläisyys | Miksi pussikeittodieetit eivät toimi?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 15
Tykkää jutusta