Miltä näyttää mun viiden (kiireisen) päivän ruokapäiväkirja?

Ravintopäiväkirja | Miksi?

Ensiksi haluan sanoa, että tahdoin tulla editoimaan hieman ensimmäistä tekstiäni. Kiitos kaikille kommentoineille – olen todella kiitollinen kommenteistanne, ja teillä on ihanan järkevä ajatusmaailma! <3 Kiitos siitä.

 

Ohessa ruokapäiväkirja, johon lisätty myös määrät.

Mikä on myös ravintopäiväkirjan julkaisemisen ”pointti” on se, että onnistuuko kiireisinä aikoina terveellinen syöminen? Voiko proteiinipatukoita syödä väipaloiksi ”oikean ruoan” sijaan?

Olemme kaikki yksilöitä. Ja joskus tulee skipattua lounas tai välipala – byhyy. 😉 Mutta itselläni lähtökohtaisesti ajatus on se, että jos ei ruokaa saa koneeseen, niin mielelläni syön ensihätään edes jotain – vaikka sitten proteiinipatukan.

 

Ravintopäiväkirja | Miksi en laittanut konkreettisia ruokamääriä ruokapäiväkirjaani?

Joku ihana ihmetteli hieman sitä, miksi en laittanut ruokamääriä ruokapäiväkirjaani. Siihen on yksi syy: en halua, että joku vertailee omia syömisiä omiini. Ymmärrän tämän olevan vähän ”höhlä” syy, sillä väistämättähän jossain määrin sitä tapahtuu, luonnollisesti. 

Olen työssäni PT:nä vain huomannut, kuinka ihmiset ovat irrallaan oman kehonsa kuuntelusta: jalo taito kuunnella sitä, mitä minun kehoni tarvitsee ja mitä minä todella tarvitsen tai mikä tekee minulle oikesti hyvää on hieman hukassa. Tästä en syytä ihmistä itseään, vaan lähinnä tiedon määrä.

Ruokatietoa, erilaisia koulukuntia sekä ”sääntöjä” on niin julmetusti, että emme tunnu suurimmaksi osaksi tietävän mitä ruokaa on ”oikein” syödä, paljonko sitä tulisi syödä ja kuinka usein.

Lisäksi tieto saattaa olla ihmisen silmään hyvin ristiriitaista. Olen blogannut vuodesta 2012 ja tämä on ensimmäinen kerta, kun laitan ruokapäiväkirjan näkyviin. Miksi?

Vaikka käytän ruokapäiväkirjoja ravintokonsultaatiotyössäni todella paljon on niistä huomattava yksi seikka: ne eivät kerro pitkään aikavälin syömisiä – ne kertovat hetkittäisiä lyhyitä pätkiä.

 

Mitä ruokamääriin tulee, en laittanut niitä siksi, koska minun ruokamääräni ei päde kenenkään muun ruokamäärien kanssa. Meillä ihmisillä on erilainen geeniperimä, erilainen aktiivisen lihaskudoksen määrä (lihasmassa), erilainen perusaineenvaihdunta, erilainen temperamentti (joku on menevämpi, joku rauhallisempi), erilainen elämänrytmi ja tapa liikkua. Emme voi kopioida toinen toisiltamme ruokamääriä, sillä silloin emme keskity siihen mitä minä tarvitsen.

 

Vuodessa on 365 päivää – 5 päivää on peanuts

On syytä myös muistaa, että viisi päivää on hyvin lyhyt hetki. Siitä ei voi vetää johtopäätöstä pitkän linjan ruokailuun tai elämänrytmiin. Tässä mielestäni kulminoituu PT-työn olemus: se on pitkäaikainen asiakassuhde, jossa opin tuntemaan, miten sinun elämänrytmisi, liikkumisesi ja ruokailusi pitkällä aikavälillä muotoutuvat, ja mitä ne tarkoittavat sinun tavoitteesi kannalta.

Haluan oman ruokapäiväkirjani kohdalla korostaa sen, että se osui yhteen kiireisimpään hetkeen. 😀 Olin juuri tullut lomalta la-su välisenä yönä ja minulla oli lanseerattavana kuusi Les Millsin erilaista jumppaa sekä päivätyöt kolmelta päivältä joista kaksi niistä oli aika hc-tahtista.

Kerroinkin snäpissä tiistaina (?), että ruokavaliota ei aina vaan voi vakioida. Esimerkiksi minä en harrasta fitnesstä, enkä ole rukannut elämäntahtia sen ympärille miten ruokailuni ja treenini liikkuvat. Tästä syystä saattaapi olla, etten kiireiselle päivälle ole paistanut esimerkiksi omaa suolatonta kanaa, höyrystettyä parsakaalia ja keittänyt riisiä rasiaan, vaan menen hyvin paljon työtahdin mukaan.

En voi tehdä yksilövalmennusta yrityksessä ja kahmia samanaikaisesti kanaa ja riisiä vasempaan poskeen. 🙂 🙂

 

Ruokapäiväkirja | Tarkennuksia ruokamääriin 

Kiitos kaikille myös huolestuneista kommenteista siitä, että kuinka jaksan tai jaksanko. Minusta on lämmittävää se, että sinä välität. <3

Koska en halua, että kukaan tämän enempää huolestuu omasta jaksamisestani, niin laitoin ruokamäärät (niin hyvin, kuin muistan) päiväkirjaan.

Ja totta on: syön paljon kasviksia, sillä tykkään niistä. Saan niistä henk koht paremman olon, kuin raskaasta ruoasta. Lisäksi tuntini, joita vedän ovat melko intensiivisiä enkä valitettavasti voi syödä kovin raskasta ruokaa päivällä, jos illalla on tunnit. Ohjatessa syke on todella paljon korkeammalla, kuin omaa treeniäni tehdessä ja olen ongelmissa, mikäli vatsa on turvoksissa tai ruoka ei ole sulanut. 😀

Tämä ruokapäiväkirja osui nyt tältä osin vähän sellaiseen kohtaan, että työtahtini oli tämä. Tahtini ei ole joka päivä tallaista ja rentoa aikaakin löytyy. Silloin luonnollisesti vietän enemmän aikaa kotona ja tulee syötyä enemmän. Eli nyt täytyy muistaa myös se, että ruokapäiväkirja on hyvin lyhyeltä aikaväliltä.

Tällä hetkellä syön todella fiiliksen mukaan. Rakastan värejä lautasella ja ruokavalioni on kasvoisvoittoinen. Snäpissä joku kysyikin, olenko vegaani.

En kuitenkaan ole vegaani, vaikka syön paljon kasviksia. Yleensä pyrin syömään punaista lihaa kerran viikkoon, koska siitä saa hemirautaa ja B12-vitamiinia. Jos syön lihaa syön hyvin usein kanaa tai kalkkunaa. Viimeaikoina olen tykästynyt falafeleihin ja hummukseen, joten niitä löytyy ruokapäiväkirjasta paljon. 🙂

 

Fodmapia ei (välttämättä) tarvitse noudattaa pilkun tarkasti

Fodmapista tulee kysymyksiä myös, että eikä jokin syömäni asia ole fodmapilla kielletty. Fodmapissa on todella hyvä listaus sitä, mitä ”saa” ruokavaliota noudatettaessa syödä ja mitä ”ei”. Haluan tässäkin muistuttaa, että itselläni ei ole ärtyvää suolta, joten minulla on hieman joustovaraa ruokavaliossani.

Olen herkkävatsainen ja vatsani reagoi erityisesti stressiin, kovaan treeniin ja matkustamiseen. Itselläni fodmap auttaa erityisesti tällaisina aikoina. Vatsaoireita ole itselläni ollut vähään aikaan, ja syön mielelläni punajuurta, avokadoa ja hummusta, jotka fodmapilla ovat ”kiellettyjä”.

 

Fodmap on ruokavalio, jota suositellaan kokeiltavan mikäli on vatsaoireita. Sitä voi noudattaa sellaiset 4-6 viikkoa, kunnes voi pikkuhiljaa kokeilla ruokavalioonsa pieniä määriä joitakin ”kiellettyjä” ruoka-aineita. Fodmap ei siis ole elämän kestävä dietti tai laihdutusmenetelmä, vaan se tarjoaa loistavan työkalun vatsaoireiden tarkasteluun ihmisen itsensä kohdalla. Fodmapissa korostetaan, että jos jokin ”kielletty” aine sopii vatsallesi voit syödä sitä. 🙂

Mitä tahansa kysymyksiä ja kommentteja tuleekin, niin laittakaa toki! <3 Kiitos jo kommentoineille, olette supereita!

 

Viiden päivän ruokapäiväkirja | Mitä meni koneeseen? 

 

Sunnuntai 12.3.

Aamupala 🙂

 

Aamupala:

4 kpl maissikakkuja, 80 g tuorejuustoa, 8 kpl HK:n kylmäsavuhärkäleikettä sekä 4 kpl kookosöljyssä paistettuja kananmunan valkuaisia

Lounas:

Salaatti, jossa jäävuorisalaatin lisäksi 3 isoa kourallista paistettuja kananrintapaloja, 2 kauhallista maissia, 2 avokadoa, 1/2 rasiaa kirsikkatomaatteja, 1 kauhallinen porkkanaraastetta

Välipala:

Questbar Oatmeal Chocolate Chip -proteiinipatukka

 

 

Illallinen:

Salaatti, jossa salaatin lisäksi 1 avokado, 150 g hummusta, 4 rkl punajuurisalaattia, 1/2 purkillista minisuolakurkkuja, 1/2 rasiaa miniluumutomaatteja, kourallinen rusinoita, 1 rkl salaatinkastiketta, 8 falafel-pyörykkää sekä kourallinen kurpitsansiemeniä

 

Omat tunnit: BodyPump & BodyAttack sekä Grit Strength

 

Ruokapäiväkirja – lounas. Näitä lautasellisia siis kaksi. Lounas sujui opetellessa Les Mills -ohjelmia. <3

 

Maanantai 13.3.

Aamupala:

2 dl Elovena-puuroa (kuivapaino) 2 tl voisilmällä

Lounas:

8 kpl maissikakkuja lisäaineettomalla kinkkuleikkeleellä (12 kpl) sekä purkillinen Tommies miniluumutomaatteja (250 g)

Välipala:

3 pientä mandariinia ja kuppi kahvia

Illallinen:

Salaatti, jossa salaatin lisäksi samat ainekset, kuin edellisen päivän iltana (mutta falafelejä 4 kpl ja punajuurisalaattia 1 1/2 rkl) + 2 kpl maissikakkua 4 kpl kinkkuleikkeleellä

 

Illallinen. Nommom. <3

 

Itseasiassa tämä päivä oli sellainen, että stressasin illan tuntien opettelua. Minulla oli uusi BodyStep, Grit Plyo ja BodyCombat ohjattavana ja opeteltavana ja huomasin, että ruoka ei vaan maistu. Aika poikkeuksellista, sillä usein maistuu. 😀

 

Omat tunnit: BodyStep, Grit Plyo, Spin Cardio45 ja BodyCombat

 

Tiistai 14.3.

Tämä oli päivä, jolloin olin työkeikalla ja silloin olen täysin eväiden varassa. Aamulla tuli himppasen kiire, joten kerkesin kahmaisemaan vain nopeiten napattavat eväät mukaan.

Aamupala:

6kpl maissikakkuja, jossa loput (6 kpl) lisäaineettomista kinkkuleikkeistä ja kourallinen miniluumutomaatteja

Lounas:

Yosa naturell -kaurajogurttivalmiste (400 g) ja Questbar Chocolate Chip Cookie Dough -proteiinipatukka

 

Työeväät. 🙂

 

Välipala:

Kaksi suklaahippukaurakeksiä ja Weider-proteiinipatukka

Välipala 2:

Barebell’s Caramel-Cashew -proteiinipatukka (ennen Grit-tuntia)

Illallinen:

4 kpl maissikakkuja 100 g hummuksella ja 100 g vuohenjuustolla

 

Päivä meni todella pitkäksi. Pääsin kotiin vasta noin 22.20 ja silloin ei vain yksinkertaisesti jaksanut väsätä enää mitään, koska seuraavana aamuna töissä piti olla 7.10. Halusin vain nukkumaan.

On hyvä muistaa, että joskus näinkin päin. Kokonaisuudessaan tiedän päivän ruokailun jäävän vähän köyhäksi. Aina vaan kaikkea ei voi vakioida ja se on ok. 🙂

Omat tunnit: BodyAttack ja Grit Strength.

 

Keskiviikko 15.3.

Aamupala:

Njie proteiinipudding

Lounas:

1 1/2 kauhallista uunipunajuurilohkoja rucolalla ja 1 rkl punajuurihummusta, 2 kauhallista uunissa paistettuja perunoita, 2 rkl porkkanaraastetta, ilmeisesti patana valmistettua munakoisoa ja kesäkurpitsaa 1 1/2 kauhallista sekä 2 kasvispihviä

Välipala:

1 kpl Barebell’s Caramel-Cashew -proteiinipatukka

Välipala 2:

Porkkanakakkua 1/2 palaa

Illallinen:

Salaatti, jossa salaatin ja rucolan lisäksi kauhallinen maissia, 2 kauhallista aurinkokuivattua tomaattia, 1 1/2 kpl avokadoa, 1 rkl porkkanaraastetta ja 7 kpl falafeleja

 

Omat tunnit: BodyPump

 

Torstai 16.3.

Kiire aamu luennon ja valmennusten merkeissä, joten aamupala jäi pois.

Lounas:

Härkäpapuja sellerillä, porkkanaraastetta, minisuolakurkkuja, uunissa paistettuja porkkanoita, puolukka-kaaliraastetta rucolalla, punajuuripaloja sekä paahdettuja cashew-pähkinöitä

 

 

Tämä itseasiassa oli päivä, jolloin oli tarjolla pääruokana pizzaa. En ottanut, koska yksinkertaisesti ei tehnyt mieli. Jos olisin ottanut vielä ison slaissin pizzaa olisin ollut aivan turvonnut päivän viimeiset yksilövalmennukset. Enkä halua oman huonon oloni verottavan asiakaspalvelua.

Välipala:

2 kpl Caramel-Cashew -proteiinipatukat

Huvikseen-pala:

Rasiallinen luomu miniluumutomaatteja ja Weider proteiinipatukka

Illallinen:

Salaatti, jossa salaatin lisäksi 1/2 rasiaa punajuurisalaattia, 100 g hummusta, 1 kpl avokadoa, 1/2 rasiaa miniluumutomaatteja, 6 kpl punajuuri-falafeleja sekä 100 g vuohenjuustoa

 

Illalla vielä So-Lo Carb Cookies & Cream -proteiinipatukka ja Njie -proteiinivanukasta – huomasin muuten syöväni proteiinipatukan janooni. Todellisuudessa tekisi mieli Pepsi Maxia. 😀

 

Tällaista.

Oma näkemykseni on, että ruokailun tulee olla rentoa ja siitä pitää nauttia. Omat ruokavalintani lähtevät puhtaasti siitä, mitä fiiliksiä haluan tuntea. Haluan tuntea olevani pirteä, ravittu ja haluan jaksaa. En jaksa, ellei ruoka ole puhdasta – puhdasta siinä mielessä, että uppopaistettuja, raffinoituja, friteerattuja, sokeritoituja tai valmisteita en kovinkaan suosi. Ne eivät vain tunnu hyvältä syödä ja ne jos mitkä häiritsevät päivärytmiäni.

Ajattelen ruokaa usein solujen rakennusaineina. Solumme saavat kaikesta syömästämme ruoasta niiden rakennuspalikat. Vertaisin sitä vähän talon rakentamiseen: millaisen talon minä haluaisin rakentaa, vakaan ja vantteran, joka kestää tuulessa ja myräkässä vahvasti yli haasteiden ja kovan menon vai horjuvan ja tuulessa vaappuvan sekä romahtamiselle alttiin ja epävarman talon?

Syönkö koskaan makeaa tai herkuttelenko? Toki! Ne eivät nyt vain osuneet tähän ravintopäiväkirjaan. Minulta toivottiin, että laittaisin myös herkuttelupäivästä tai normimman rytmin päivästä ruokapäiväkirjaa. Onnistuu toki! 🙂

Lupaan julkaista näitä myös viimeistään omassa snäpissäni (löydät oman snäppini nimellä kipatiivola) sekä kaiken maailman kehoröyhkeyksiä. 😀  <3

 

Ei ole pakko syödä 5-6 kertaa päivässä

Tämän haluan vielä sanoa, sillä keskustelen tästä paljon asiakkaideni kanssa. Se, että ihmisen olisi pakko syödä 5-6 kertaa päivässä ei perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen tai näyttöön. Olen lukenut ja tutustunut ruoka-asioihin 17-vuotiaasta (olen nyt 33 v) enkä ole ikinä nähnyt missään viittausta tällaiseen tutkimukseen.

On hyvä muistaa, että se on suositus. Se on suositus sille, että verensokeri pysyisi tasaisena läpi päivän eikä esimerkiksi henkilöt, joiden tulee helposti naposteltua tai skipattua aterioita söisi yli kulutuksensa. Näin nimittäin vältytään illan ruokahimokohtauksilta ja ”syön kaapit tyhjiksi” -kohtauksilta iltaisin (ti päivällä).

Toisekseen sillä on merkitystä henkilöille, jotka ovat todella herkkiä verensokerivaihteluille. Silloin se on perusteltua pitää niistä tarkasti kiinni. Esimerkiksi diabeetikot ovat asia erikseen ja heillä on oma ohjeistuksensa.

Mutta että olisi sellainen juttu olemassa, että kehon aineenvaihdunta yhtäkkiä dramaattisesti hidastuisi, jos syö vain 4 tai 3 kertaa päivässä…ei. Kehosi aineenvaihdunta jyllää taustalla kyllä. Syömisrytmi on yksilöllinen.

 

Lopettakaamme jatkuva pyrkimys täydellisyyteen

Mistä tämä kaikki aineenvaihduntahöpötys on tullut on juuri siitä, kun karrikoidusti sanottuna me nykyään haluamme vain pudottaa painoa tai hallita sitä. Ruosta on tehty taas yksi väline, niin kuin liikunnastakin, pyrkiä täydellisyyteen. Ja siksi on olemassa normielämään kaikenlaisia kummallisia piirun tarkkoja ruokailusääntöjä.

Tottakai ruokailurytmien ollessa aivan keturallaan on syytä pureutua niihin. Tai jos ruoan laatu on ristiriidassa henkilön omien tavoitteiden kanssa. Lisäksi on syytä pureutua siihen, mitä taustalla tapahtuu: onko tunnesyömistä, millainen elämänrytmi, miten lapsuudessa opittiin syömismallit, millainen on ihmisen kehonkuva jne…Eli tämä ei ole ihan yksiselitteinen juttu.

Kaikkea ei vaan saa samaan muottiin. Tietenkin on perusteltua esimerkiksi opetella syömään säännöllisesti, jotta iltanapostelulta tai äkillisiltä mieliteoilta vältytään, mikäli henkilöllä on ylipainoa tai syömiseen on vaikea saada tervehdyttävää otetta.

Mutta kyllähän keho herranjestas selviää, vaikka se ei saisi kahden tunnin välein jotain!

Toivoisin, että lopettaisimme pyrkimästä täydellisyyteen. Kuinka monta täydellistä tyyppiä sinä tunnet tai tiedät?

Nykyään kaikki pitää olla ruokailussakin niin tiptop ja siitä on tehty ennennäkemättömän vaikeaa! Emme enää osaa kuunnella itseämme ja sitä, mikä tekee meille hyvää tai mikä on tavoitteidemme kannalta tarkoituksenmukaista.

Meille ihmisille sopii erilaiset rytmit ja se on täysin hyväksyttävää. Aina kaikkea ei tarvitse yrittää täydellistää. Aamupalan voit joskus jättää välistä. Joskus ei kerkiä lounaalle tai joskus tulee vetästyä bageli näkkärin sijaan tai jskus suuhun humpsahtaa donitsi. OHO! Olet silti ihminen ja täysin riittävä.

Ei se väärin oo.

 

<3 Kipa

 

 

*** Seuraa minua ***

FacebookInstagramYouTubeBloglovin

<3

(Visited 2 406 times, 1 visits today)
kira

Instagram: coachingkira Snapchat: kipatiivola **** KTM Auktorisoitu Personal Trainer TrainerLab-kouluttaja Työhyvinvointivalmentaja Elämäntaidon valmentaja Ryhmäliikunnan ohjaaja Yrittäjä Bloggari

15 vastausta artikkeliin “Miltä näyttää mun viiden (kiireisen) päivän ruokapäiväkirja?”

  1. huh mitkä ohjausmäärät per pvä ja vielä peräkkäin paljon ohjaat viikossa?treenaatko vielä itse muiden tunneilla tai salilla?tunnit vielä kovemmasta päästä.täytyy annoksetkin olla megasuuria?nyt ei ollut määriä pääruoissa joten vaikea sanoa.tankkaatko ohjausten välissä tai energiajuomaa?tuntuu pieneltä ruokailulta mun mielestä.eikös punajuuri ole ns kielletty fodmapissa?

    • Moikka!

      Kiitos kommentistasi!

      Joo, on mulla jonkin verran ohjattavaa – nyt tuossa oli joukossa tosin 3 tuntia sijaistuksia. 🙂 Mutta viikkotasolla ohjaan omia tunteja 9 tuntia.

      Jätin tietoisesti ruokamäärät pois, sillä en halua lukijoiden vertailevan määriäni omiinsa – korostan itse personal trainerina hyvin paljon ruokailun yksilöllisyyttä. Se mitä syö ja mitä määriä lähtee itse asiakkaasta ja hänen tavoitteistaan. Siksi en koe olennaiseksi kertoa mitä määriä syön, sillä siitä ei ole konkreettista hyötyä kenellekään. <3 Syön määrinä melkoisesti. Maissikakkuja ei mene ihan kahta, sen voin sanoa. 😀

      Fodmapilla punajuuri on periaatteessa "kielletty", mikäli se ei vatsalle sovi. Jos se sopii, niin sitä voi syödä.

      Fodma on ruokavaliona hieman sellainen tarkasteleva ja asioita toteava: Fodmap yleisestikään ei ole ruokavalio, jota välttämättä noudatetaan elämänsä loppuun asti ja hyvin tarkkaan. Se on lähinnä sellaisten ruoka-aineiden metsästystä ja karsimista, jotka aiheuttavat vaivoja. On joskus mahdollista ottaa takaisin joitain ruoka-aineita, mikäli kokee niiden olevan ok – vaikka ne olisivat Fodmap-ruokavaliossa sellaisia, jotka tiedetään vaivoja aiheuttaviksi. Onhan esimerkiksi hummuskin Fodmapilla "kielletty". 🙂 Mutta itselläni se ei aiheuta vaivoja, sillä minulla ei esimerkiksi ole ärtyvän suolen oireyhtymää – jos sellainen on, niin silloin ruokailu Fodmapin mukaan on tärkeämpää.

      En juurikaan käytä energiajuomia, joissa on energiaa. Satunnaisesti menee n. kerta viikkoon jokin kofeiinipitoinen tölkki. 🙂

      Haluan myös muistuttaa, että tässä on vain 5 päivää. Ruokailu omalla kohdallani vaihtelee ja muuttaa muutaman viikon välein olemustaan. En syö näin aina ja ikuisesti, mutta tällä erää ja tässä hetkessä homma näyttää tältä. 🙂 🙂

  2. Miten pärjäät noin vähällä ruokamäärällä noilla ohjausmäärillä 😕😕 todella kiinnitti huomion, energiaa tulee ruuasta erittäin vähän ja rasvoja tuntuu myös tosi vähän

    • Moikkuli sipsi!

      Kiitos kommentista. 🙂 Tällä määrällä pärjään todella hyvin. Nämä viisi päivää näyttävät tältä ja muut vuoden päivät näyttävät sitten omanlaisilta – kaikkia vuoden päiviä ei tule tehtyä samalla tahdilla ja samoilla ruoilla. <3 Lisäksi luotan kehoon todella paljon: jos olen jonkin ajanjakson mennyt esimerkiksi liian vähäisillä energioilla, niin keho ottaa ne kyllä takaisin jossain vaiheessa. Tulee esimerkiksi ruokahimoja ja jatkuvaa nälkää, joten silloin tietää, että aha – keho kaipaa jotain. 🙂

      Ravintorasvoja saan siemenistä ja pähkinöistä, hummuksesta, avokadosta, kookosöljystä ja voista (tässä ravintopäiväkirjassa), ja siinä ne pyörii pitkälti muutoinkin. Mielestäni rasvapaletti on hyvä pitää monipuolisena, eikä esimerkiksi kookosöljy tai voi ole itselläni omalta listaltani kiellettyjä. 🙂 Lisäksi joskus käytän oliiviöljyä, rasvaisia kaloja syön harvoin – niitäkin toki silloin tällöin.

      Mukavaa viikonloppua!
      Kipa

      • Kiitos vastauksesta!:) Huomasinkin ruokamääräsi lisätessäsi, että siellähän olikin ollut esim riisikakuilla tuorejuustoa tms mistä rasvat tulevat. Kiva kun täydensit postausta, ymmärtää että sullakin on ajatus syömisen takana, kun minun silmään aluksi se näytti sellaiselta ruokaa pelkäävän salaattielämältä x) Mikä olikin ristiriidassa muihin elämänfilosofioihisi

  3. Katsoin sun videoita snapin puolella ja täytyy sanoo et oot ihan super inspiroiva ihminen! Oot huippu jatka samaan malliin! Mutta sun vähäiset ruokamäärät pisti silmään :O ainakin tohon treenimäärään verrattuna

    • Moikka Saara!

      Kiitos kommentistasi. Tuli kivasti kommentteja asiaan liittyen – kivasti siinä mielessä, että hyvän rakentavia kommentteja ruokavaliosta täällä lukijoilla on. <3 Kiitos siitä. 🙂 Rukkasin vähän uudelleen tekstiä ja lisäsin määrät rukapäiväkirjaan. En tiedä selkiytääkö tuo nyt hitusen enemmän sitä, mitä koneistoon menee. Täällä olen myös muistuttanut ihmisiä siitä, että nyt on kyseessä vain viisi poikkeuksellisen hetktistä päivää. Tämä ei siis ole jokapäiväistä vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi viime viikkoinen Ranskan reissu oli ruokailuiltaan taas ihan toista. 🙂

      Mukavaa viikonloppua ja ihana kuulla, että seuraat snäppiä!
      Kipa

  4. Moikka Kira 😘 Namilta näyttää! Ja juuri kuten totesit fodmap ei ole ruokavalio se on vain ruoka-aineryhmä, jossa tietyt hiilihydraatit on karsittu tai vähennetty. Siihen on vain koottu yleisimmin vatsavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet joita välttämällä vatsavaivat voivat helpottua. Minulla on ärtyvä suoli joten fodmap on vain APUKEINO, EI PARANNUSKEINO. Kun vatsa oikuttelee esim stressin vuoksi, fodmap hiilarit karsimalla voi minimoida suolen ja ruuan käymisestä aiheutuvat kivut ja ongelmat. Jos ongelmia ja stressiä ei ole, vatsa voi sietää fodmapeja vaikka ärtyvä suoli olisikin. Eli juuri näin, vältetään katsotaan auttaako, otetaan tietty ruoka-aine takaisin ja katsotaan kestääkö vatsa.

    Minulla IBS on aika äkäinen pirulainen jolloin edes tiukka fodmap ei pelasta. Enemmän minulla on huonoja kuin hyviä päiviä. Yliherkkyydet on vielä erikseen fodmapista ja ibs:stä eli jolloin voi olla vatsavaivoja tietystä tai tietyistä ruoka-aineista jolloin fodmapin noudattaminen on turhaa kunhan vaivoja aiheuttavat aineet on bongattu ja karsittu.

    Vaikeita nämä vatsa-asiat kun loogisuus niissä monesti ihan hukassa ainakin minulla. Välillä ei siedä mitään, välillä jopa fodmapeja pienissä määrin. No näillä mennään ja eihän sitä tiedä jos joskus helpottaa. Toiveajattelua😅

    Joskus olisi kiva saada myös vlopun / herkkupäivien ruokapäiväkirja tai muuten vain lisää näitä 😊 ihanaa perjantaita ja viikonloppua sinne💖

    • Moikka Annika!

      Kiitos. <3 Tosin tästä ei varmastikaan fodmapilaiset suoraa apua saa, mutta olen huomannut itselläni tällaisen ruokavalion olevan todella hyvä. Suurin ero on tosiaan vatsan toiminnassa ja närästyksen puuttumisessa, mutta myö yöunen laadussa, ihon kuunnossa ja yleisfiiliksessäni.

      Tämä ruokavalio on aina vähän sellaista seikkailua ja kokeilua, että mikä tällä erää sopii. Jonain toisena päivänä suolisto saattaa ollakin sitä mieltä, että ei sovikaan. 😀 Siihen kun ympätään vähän kaikenmaailman ulkopuolelta tulevia sääntöjä, niin huh!

      Laitan tosi mielelläni myös herkkupäivistä ruokapäiväkirjaa tai muutenkin vain aina välillä listausta siitä, mitä tuli syötyä. Siihen voisi liittää vielä fiiliksiä siitä, mitä kehossa ehkä tuntuu tietyn ruoan jälkeen omalla kohdallani. 🙂

      Kiitos sinulle kommentista ja ihanaa perjantaita sinullekin! 🙂 <3 <3

  5. Moikka! Oon seuraillut sun blogia,mutta nyt halusin kommentoida 🙂
    Tykkään lukea muide ruokapäiväkirjoja,kun niistä saa yleensä aina vinkkejä myös omaan syömiseen. Silmiin kuitenkin pisti se kuinka hirvittävän vähän syöt. ”Kunnon” ruuat pelkkää salaattia ja päivän aikana voi olla jopa neljä rankkaa ryhmäliikuntatuntia?? Kuulostaa aika hurjalta. Oot kuitenkin pt niin en halua sua alkaa neuvomaan, kysyn kuitenkin että miksi näin? Tai tiedostatko itse että syöt liian vähän? No yhden viikon ruokapäiväkirjasta jossa ei edes määriä lue niin hankala lähtä kyllä arvioimaan yhtään mitään. En tiedä miksi, mutta jollain tapaa huolestuin kovasti.. Älä ota missään nimessä kuitenkaan negatiivisena haukkuna! Ei todellakaan ole tarkoitus 🙂

    Toivottelen sulle oikeen ihanaa kevään jatkoa!

    • Moikka ihana Susanna!

      Kiitos kommentistasi – en todellakaan ota näitä negatiivisina. 🙂 Minusta on upeaa, että tulee rakentavia kommentteja tärkeästä aiheesta.

      Sanoinkin tuossa yhdessä kommentissa, että olen aikoinaan potenut todella pahaa närästystä. Se plus äänityö on muuten sellainen peijakas yhdistelmä, että voin sanoa aika pari kertaa saikuttaneena, että ei kiva. 😀 Lisäksi äänihuuleni eivät oikeasti sovellu äänityöhön, eli jokainen närästyskohtaus on pahasta.

      Miten tämä liittyy ruokaan on se, etten esimerkiksi voi syödä päivän mittaan tiettyjä asioita. En voi syödä leipää, sillä se närästää. En voi syödä raskaasti, sillä se närästää ja toisaalta jumppaa ohjatessa olen ongelmissa, jos vatsa on sekaisin tai ruoka ei ole sulanut. Minusta olisi kiva syödä vaikka pasta-annos tomaattisella pastakastikkeella joskus tai vaikka makaronilaatikkoa. Mutta harvoin syön, sillä olen silloin vähän ongelmissa. 🙂

      Miten syön nyt on erikiva siitä, että ruoka sulaa nopeasti. Minulla on hyvä olo mennä ohjaamaan – toisin kuin ennen. Tämä ruokavalioni on useamman vuoden kokeilun ja fiilauksen tulos. On pitänyt testailla vaikka mitä ja kun hyvän löytää ei pare vaihtaa, eikö se näin vähän mene. 😀

      Mutta olet oikeassa – tämä koskee viittä päivää ja poikkeuksellisen kiireistä tahtia. Minulla on myös löyhiä jaksoja ja päiviä ja silloin ruokaa menee helposti enemmän, sillä olen kotona. Tiedostan todella hyvin sen, että juuri nämä viisi päivää meni ruokailujen suhteen melko cleanisti ja ei jokainen päiväni ole samaa. Voi olla, että kun joku kerta palaan lukemaan tämän postauksen olen itsekin niin, että ”mitä ihmettä”. 😀

      Toisaalta minulla on kova luotto kehoon: jos se saa liian vähän ruokaa se ottaa sen joku kerta takaisin. Eli mistä tiedän, että olen syönyt liian vähän viitenä päivänä ovat loppuviikon fiilikset. Tuleeko mielitekoja tai esimerkiksi jatkuvaa nälkää tms. Toistaiseksi niin ei ole, mutta katsotaan! <3 Tämä on myös sellaista, jota pyrin opettamaan asiakkailleni: oman kehon kuuntelu ja sen lähettämien signaalien tulkinta. 🙂

      Kiitos sinulle todella paljon, ihana kun kommentoit! <3

  6. Itseäkin kiinnosti tuo määrät. Aloin miettimään, että pitäiskö itekkin kokeilla jonkun aikaa syödä kevyemmin, kun itselläkin on tuo ärtyvä suoli. Voi olla, että hieman kevyemmin syöminen auttaisi! saa nähdä, mutta kokeilla kannattaa

    • Moikka!

      Laitoin nyt noita määriä, vaikka aluksi hannasin vähän vastaan. 😀

      Haluan niin kovasti, että ihmiset löytävät itselleen sopivan rytmin ja sisällön syömiselleen, sillä minusta se kantaa parhaiten. Nykyään meillä on niin tajuttomasti kaikkia sääntöjä ja ohjeita siitä, mitä tulisi syödä ja milloin ja mikä on ”oikein tai väärin”. Ja kun mielestäni sellaista ei vain ole.

      Mutta noista ruokamääristä: itseni ainakin on ”pakko” (lainausmerkeissä siksi, että tämä on myös tahtoni, sillä tykkään tällaisesta ruoasta mitä syön 😀 ) syödä tämän tyyppistä ruokaa, mikäli kokonaiselämänlaadun haluan olevan hyvä. En voi mennä pitämään BodyAttack-tuntia vatsa pallona tai sekaisin. Olen aikoinaan potenut myös todella rassaavaa närästystä, kunnes korjasin ruokailujani tähän suuntaan. Närästys ei sovi korkeasykkeiseen ohjaamiseen ja äänityöhön – olen siis ollut monta kertaa saikulla äänen menettämisen takia. Närästys itselleni vääränlaisella ruokavaliolla heikentää omaa elämänlaatuani huomattavasti. 🙁

      Kertoile välillä kuulumisiasi, että miten sinulla menee! <3

  7. Hei,
    allekirjoitan sen että tällainen snapshot on vain pikakatsaus isossa kokonaisuudessa, mutta toisaalta se antaa myös paljon viitteitä tavoista. Ja täytyy kyllä sanoa, että noinkin paljon liikkuvaksi energiamäärät jäävät vajaaksi ja ”kunnon ruoan” puuttuminen on aika ilmeistä. Paljon ”oikeaa/luonnollisempaa” ruokaa sen sijaan korvautuu prodepatukoilla.
    JOkainenhan saa syödä kuten haluaa ja omaa itseä parhaiten palvelee, mutta mielestäni suosittuna valmentajana näinkin vähäenergisten ruokapäiväkirjojen rustaaminen ja julkaisu on vähän kyseenalaista, jopa edesvastuutonta – tiedäthän että monet varmasti pitävät sinua esimerkkinään. Mielestäni Fit-lehdessä on hyvin esimerkillisesti koulutettu ravitsemusterapeutti arvioimassa julkaistuja ruokapäiväkirjoja, ja niistä saa hyvää näkökulmaa, siitä miten paljon luonnollista, puhdasta ruokaa saa todellisuudessa syödä siten että saa kaikki tarvitsemat vitskut, protskut, rasvat, hiilarit, hivenaineet ja muut elintärkeät ravinteet.

    • Moikka!

      Kiitos viestistäsi. 🙂

      Ehdottomasti antaa viitteitä myös tavoista – omat ruokailutottumukseni ovat mielummin puhtaan ruoan puolella, kuin einesten tai raskaan ruoan puolella. Kiinnostavaa on, miksi joku kokee se edesvastuuttomana? Miksi kokea edesvastuuttomana sen, että joku laittaa lautaselleen paljon värejä ja syö kasvisvoittoisesti, ja samalla kuitenkin saa energiamääriltään tarpeeksi?

      Meillä ihmisillä on oikeus ja myös velvollisuus huolehtia kropastamme ja omasta jaksamisestamme. Kaikkea ei voi täydellistää ja elää joka päivää ravintokirjojen, -gurujen ja superoppaiden mukaan – elämässä on muuttuvia tekijöitä ja suurin niistä on arki.

      Henk koht en halua laittaa päiväkirjaani oman arvomaailmani vastaisia ruokia tai syödä ruokapäiväkirjan julkaisemisen takia sellaisia ruokia, jotka eivät omaan arvomaailmaani kuulu sen pelossa, että joku ei kykene suhteuttamaan kyseessä olevan lyhyt aikajänne ja sattumalta kohdalle osunut tietynlainen elämänrytmi. Mielestäni se jos mikä olisi itseltäni edesvastuutonta. 🙂

      Toki on aina parempi suosia ensisijaisesti itse ruokaa, kuin proteiinilisiä. Mutta koen myös, että proteiinilisät ovat tarvittaessa parempia kuin ei mitään. En aio häpeillä sitä, että syön kiireisinä aikoina proteiinipatukoita – sitä varten ne ovat. Pysyn kannassani siinä, että ne ovat tyhjää parempia kiireisinä aikoina. Sen ei tarvitse kohtaa muiden alan asiantuntijoiden tai nykyisen Fit-lehden ravitsemusasiantuntijan näkemyksiä mikäli he ovat sitä mieltä, että kannattaa mieluummin olla ilman ja syömättä mitään. Tyhjästä kun on vaikea luoda ruokaa silloin, kun sen tekemiseen ei ole mahdollisuutta. Se on heidän näkemyksensä ja minulle täysin ok. 🙂

      Olen hyvin tietoinen siitä, kuinka ravintorikasta ruokani milloinkin on ja milloin se on köyhempää – kaikkea ei voi vakioida ja sitä elämä on. 🙂 Toisaalta syömäni ruoka riittää minulle: jaksan työssäni, jaksan arjessani ja jaksan treeneissäni. Se riittää mittariksi hyvän olon ja vatsan hyvinvoinnin ohella – minulle. Näistä kun en itse ole valmis tinkimään.<3

      Arvostan suuresti kommenttiasi, kiitos kun kommentoit.

      Aurinkoa viikonloppuusi,
      Kipa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 6
Tykkää jutusta