Liikunta mielialalääkkeenä | Miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

LIIKUNTA MIELIALALÄÄKKEENÄ | HYVÄ TREENI, PAREMPI MIELI

Olen huomannut sanovani tätä hyvin usein viime viikkoina omien tuntieni jälkeen. Ja se on kyllä ollut totinen tosi. Erityisesti tällä hetkellä itse koen, että liikunta on entistä enemmän henkireikäni (Bossen lisäksi). Miksi? Missään muussa en saa ajatuksiani pois maallisista haasteista, kuin jumpalla.

Iso kiitos siitä kuuluu myös kanssatreenaajille ja toivon kiitollisuuteni välittyvän tunneillani. Jos ei välity, niin tässä vielä erityiskiitos kaikille, jotka käytte tunneillani. Teidän jakamanne energia ja olemus juuri siihen tilaan ja hetkeen on korvaamatonta.

Kyseessä on toki ”vain” oma kokemukseni liikunnan parantavasta vaikutuksesta mielentilaan.

Miten sinä koet liikunnan mielialalääkkeenä vai koetko?

 

Liikunnan ja positiivisen mielialan yhteyttä on tutkittu paljon ja avain onnelliseen elämään saattaakin piillä säännöllisessä liikunnassa. Hyviä viboja tuottaa myös uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja se voikin lisätä onnen tunteita. <3

 

On myös huomattu, että liikuntaharrastuksen lopettaminen puolestaan lisäsi ilottomuuden tunteita seuraavien kahden vuoden aikana.

 

 

LIIKUNTA MIELIALALÄÄKKEENÄ | MITEN LIIKUNTA TEKEE ONNELLISEKSI?

Ajatella, että liikunta kohottaa mielialaa jo 25 minuutissa! Välitöntä hyötyä saat erityisesti stressitasojen ja ärtymyksen laskuna. Erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiville henkilöille suositellaankin aerobista liikuntaa. Ilmeisesti liikunta toimii aivojen välittäjäaineiden verkostossa masennuslääkkeen tavoin.

Kyllähän me näissäkin ollaan yksilöitä: esimerkiksi joillakin masennusta potevilla henkilöillä liikunta saattaa lisätä ahdistuneisuuden tunnetta. Omista fiiliksistäsi olet paras asiantuntija aina sinä itse, joten vaikka liikunta on sikaihanaa (jonkun mielestä), niin sen mentaalipuolen vaikutukset ovat aina yksilöllisiä..

 

Liikunta vaikuttaa hormonitoimintaan

Käytännössä syy, miksi liikunta yleisesti toimii luonnollisena mielialaruiskeena liittyy hormonitoimintaan. Kun liikumme, aivoissamme erittyy erilaisia hormoneja:

 

  • Noradrenaliini
    Saa sykkeen nousemaan, glukoosia vapautuu energiaksi lihasten käyttöön ja verenkierto kiihtyy (noradrenaliinia käytetään masennuslääkkeissä kohottamaan mielialaa)
  • Dopamiini
    Hormoni, joka on osallisena tunteiden säätelyssä liikkuessa. Kun elimistöön erittyy dopamiinia syke ja verenpaine nousevat, piristyt ja energiatasosi nousevat.
  • Serotoniini
    Jos aivojen serotoniininpitoisuudet laskevat voit psyykkisesti huonommin. Serotoniini on mielihyvähormoni, joka lisää levollisuutta.
  • Endorfiini
    Hormoni, joka on luonnollisen hyvänolontunteen aikaan saaja. Tämän hormonin tarkoitus on auttaa sinua kestämään kipua ja rasitusta, siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana.

 

LIIKUNTA MIELIALALÄÄKKEENÄ | STRESSI JA HERMOSTOMME TOIMINTA

Jos stressistä haluttaa vilkaista hieman lisää, olen kirjoittanut siitä täällä. Olen lähinnä purkanut stressiä ylseisesti sekä ruokavalion merkitystä stressinhallinnassa. Tulossa on vielä kolmas osio,. jossa keskitytään unen merkitykseen stressinhallinnassa.

Nyt kun on juuri ollut puhe hormonaalisista seikoista, niin stressi on merkittävä mm. siksi, että se saa elimistön tuottamaan kortisolia. Kortisoli on lisämunuaisten tuottama stressihormoni.

Meidän toiminnan keskiössä ovat aivot, jotka käskyttävät kroppaamme. Kun elimistössä jyllää kortisolia aivot reagoivat stressiin vahvistamalla sellaisia hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin itse aiheuttajaan. Tästä aiheutuu taas se, että stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää kehää.

Siksi olisi tärkeää saada katkaistua ajatukset itse stressin aiheuttajasta. Tähän liikunta toimii hyviksenä.

Kroonistuneena stressi nimittäin alkaa nakertamanaan hyvinvointiamme.

Kun harrastat liikuntaa, niin kehosi stressinsietokyky kasvaa. On kuitenkin samaan syssyyn muistettava kokonaisuus ja nimenomaan se, millaista liikuntaa harrastetaan kokonaisuuden kannalta.

Jos olet jo valmiiksi superstressaantunut ja ylivirittynyt, niin on tärkeää, ettei liikunta rasita jo rasittunutta kehoasi lisää. Käytännössä more is not more. 🙂

Eli kokonaiskuormitus, arki, työ, liikunta, uni, muu palautuminen yms., merkitsee todella paljon.

Kaikki tämä liittyy keskushermoston toimintaan: jos olet stressaantunut, niin sympaattinen hermosto jyllää. Kova treeni pistää lisää vettä myllyyn ja sympaattinen hermosto yhä vielä vahvemmin. Samalla parasympaattinen hermosto ei pääse yhtä lailla aktivoitumaan ja näiden kahden hermoston toiminnan välille syntyy epäsuhta.

Tasapaino siis häilyy. Parasympaattinen hermosto on se, joka saa sinut rauhoittumaan. On elintärkeää, että parasympaattinen hermosto pääsee aina välistä hallitsevaksi.

Stressaantunut kehosi ei siis juurikaan tykkää saatika se ei kestä kovaa rääkkiä.

Summatakseni:

 

Liikunta laskee stressitasoja, mutta tulee muistaa,
että jo valmiiksi stressaantuneen henkilön ei välttämättä ole suotuisinta
treenata kovaa ja korkealta.

Tämä nimittäin usein lisää elimistön kokonaiskuormitusta eli stressitilaa, eikä suinkaan laske sitä.

 

Mitä mietit? 😀 Tuleeko vähän sellainen fiilis, että ”kaikki kiva kielletään” vai tuntuuko enemmänkin, että ”jes”? Joskus nimittäin voi olla vaikea pitää taukoja treeneistä tai valita ne chillimmät versiot. Nyt sinulla on hyvä syy miettiä hieman treenikokonaisuuttasi – erityisesti, jos olet stressaantunut. #inhimillinenote

 

 

 

 

LIIKUNTA MIELIALALÄÄKKEENÄ | PARANTAA ITSETUNTEMUSTA JA OMAN ELÄMÄN HALLINTAA 

Liikunta on omiaan lisäämään itsetuntemusta. Kun kehosi ja mielesi yhdistyvät liikkeeksi sinulla on mahdollisuus reflektointiin: ikäänkuin tyyliin “miten meni niinkuin omasta mielestä”? 🙂

Liikkumalla opit itse tunnistamaan, millaiset liikunnalliset harjoitukset missäkin tilanteessa edistävät sinun omaa hyvinvointiasi. Aika hieno juttu!

“Kehollinen tieto” liittyy täten terveydestä huolehtimiseen laajemminkin kuin vain liikunnan osalta: sinulla on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteesi löytämällä itseäsi ja tavoitteitasi parhaiten palvelevat liikuntamuodot.

Tällöin myös käsitys oman elämäsi hallinnasta vahvistuu.

 

 

LIIKUNTA MIELIALALÄÄKKEENÄ | KIMPASSA ON KIVEMPAA 

Ympyrä sulkeutuu. Palatakseni siihen, mistä aloin: itselleni ryhmäliikunta on ihan supertärkeä asia elämässä. Se ei ole vain työtä, se on enemmän. Se on osa elämääni ja ollut sitä vuodesta 2000.

Liikuntaan liittyy usein nimittäin sosiaalinen puoli. Ihminen on yhteisöllinen olento ja meillä, sinulla ja minulla, on luontainen tarve kuulua joukkoon. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää ja liikunta tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen.

Liikunta myös parhaimmillaan lisää osallisena olemisen tunnetta sekä liittää sinut ja muut lähiympäristöön. Yhdessä olemme enemmän. 🙂 Näin liikunta, johon liittyy myös muita ihmisiä lisää onnellisuuttasi ennaltaehkäisemällä sosiaalista eristäytymistä.

Tietenkin on henkilöitä, jotka liikkuvat mieluiten yksin. Tällöin liikunnan sosiaalinen aspekti jää luontaisesti vähemmälle. Siltikin itsetuntemus lisääntyy ja todennäköisesti se on juuri sitä, mitä sinä yksinliikkujana haluat ja tarvitset. Ei se siis missään nimessä väärin ole liikkua yksin.

Kaikki liike on kotiin päin ja yksilöitä tässä ollaan!

 

 

Mistä itse diggaan liikunnassa eniten? Siitä, että olen yksin tai yhdessä, niin saan olla kehossani läsnä. Kanavoida ajatuksia ja fiiliksiä liikkeeseen. Aistia juttuja: miltä tuntuu jossain lihaksessa jokin liike, entä keuhkoissa, kun hengästyn. Mitä fiiliksiä ja missä kohtaa kehoa tunnen eri kappaleiden aikana.

Itselleni liikunta on auttanut todella paljon myönteisen kehonkuvan luomisessa.

 

Miten sinulla? Miksi sinä rakastat liikkua ja mitä siitä rakastat eniten? Mistä liikuntamuodosta sinä saat parhaimmat vibat?

 

Energiaa ja hyvää pössistä päiväänne,

x Kipa

 

Artikkelikuvat: Markku Keski-Rahkonen

 

 

Edellinen kirjoitukseni:

Hyvä elämä | Hyvään elämään kuuluvat hankaluudet ja takapakit

 

*** Seuraa minua ***

FacebookYouTubeBloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

hyvinvointi
~ Intohimolla ajettu asia on luotu onnistumaan. ~

(Visited 1 131 times, 6 visits today)
kira

Instagram: coachingkira Snapchat: kipatiivola **** KTM Auktorisoitu Personal Trainer TrainerLab-kouluttaja Työhyvinvointivalmentaja Elämäntaidon valmentaja Ryhmäliikunnan ohjaaja Yrittäjä Bloggari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 23
Tykkää jutusta