Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

Tulee paljon fiilisteltyä etenkin jumppien lomassa ihmisten kanssa sitä, kuinka liikunta vaan toimii mielialalääkkeenä: hyvä treeni, parempi mieli. 😉

^^^

Liikunnan ja positiivisen mielialan yhteyttä on tutkittu paljon ja avain onnelliseen elämään saattaakin piillä säännöllisessä liikunnassa. Hyviä viboja tuottaa myös uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja se voikin lisätä onnen tunteita. <3

On myös huomattu, että liikuntaharrastuksen lopettaminen puolestaan lisäsi ilottomuuden tunteita seuraavien kahden vuoden aikana.

 

 

Miten liikunta tekee onnelliseksi?

Ajatella, että liikunta kohottaa mielialaa jo 25 minuutissa. Välitön hyöty näkyy esimerkiksi stressitasojen ja ärtymyksen laskuna. Siksi erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsiville henkilöille suositellaankin aerobista liikuntaa. Ilmeisesti liikunta toimii aivojen välittäjäainen verkostossa masennuslääkkeen tavoin.

On toki huomattava ihmisten yksilöllisyys: esimerkiksi joillakin masennusta potevilla henkilöillä liikunta saattaa lisätä esimerkiksi ahdistuneisuuden tunnetta. Omista fiiliksistä on paras asiantuntija aina ihminen itse, joten vaikka liikunta on sikaihanaa, niin sen mentaalipuolen vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.. <3

 

Käytännössä syy, miksi liikunta yleisesti toimii luonnollisena mielialaruiskeena liittyy hormonitoimintaan. Kun liikumme, aivoissamme erittyy erilaisia hormoneja:

 

  • Noradrenaliini: kun noradrenaliinia vapautuu kehoon, syke nousee, glukoosia vapautuu energiaksi lihasten käyttöön ja verenkierto kiihtyy (noradrenaliinia käytetään masennuslääkkeissä kohottamaan mielialaa)
  • Dopamiinia: hormoni, joka on osallisena tunteiden säätelyssä – kun liikkuessa elimistöön erittyy dopamiinia syke ja verenpaine nousevat, piristymme ja energiatasomme nousevat
  • Serotoniini: jos aivojen serotoniininpitoisuudet laskevat ihminen voi psyykkisesti huonommin – serotoniini on siis mielihyvähormoni, joka lisää levollisuutta
  • Endorfiini: hormoni, joka on luonnollisen hyvänolontunteen aikaansaaja – tämän hormonin tarkoitus on auttaa ihmistä kestämään kipua ja rasitusta, siksi niiden eritys lisääntyy erityisesti rasittavan liikunnan aikana

 

Stressi ja hermostomme toiminta 

Stressistä puhutaan nykypäivänä paljon ja jopa kaiken pahan alkuna ja juurena. No, onhan se toki melko päällikköpiru ja kaiken pahan äitipaha (tsik tsik 😉 ). Nyt kun on juuri ollut puhe hormonaalisista seikoista, niin muun muassa siksi stressi on niin merkittävä tekijä, että se saa elimistön tuottamaan kortisolia. Kortisoli on lisämunuaisten tuottama stressihormoni.

Meidän toiminnan keskiössä ovat aivot, jotka käskyttävät kroppaamme. Kun elimistössä jyllää kortisolia aivot reagoivat stressiin vahvistamalla sellaisia hermoratoja, jotka liittyvät suoraan stressin itse aiheuttajaan. Tästä aiheutuu taas se, että stressiin liittyvät negatiiviset ajatukset alkavat kiertää kehää.

Kroonistuneena stressi alkaa helposti nakertamanaan hyvinvointiamme.

On totta, että kun liikuntaa harrastetaan, niin kehomme stressinsietokyky kasvaa. On kuitenkin samaan syssyyn huomautettava, että tämä ei ole ihan niin mustavalkoista: jos olemme jo valmiiksi superstressaantuneita ja virittyneitä, niin on tärkeää, ettei liikunta rasita jo rasittunutta kehoamme lisää.

Inhimillinen ote tässäkin ja kokonaiskuormitus (arki, työ, liikunta, uni, muu palautuminen yms.) merkitsee.

Kaikki tämä liittyy keskushermostomme toimintaan: mikäli olemme stressaantuneita meidän sympaattinen hermostomme jyllää. Kova treeni pistää lisää vettä myllyyn ja sympaattinen hermosto yhä vielä vahvemmin. Eikä tässä mitään.

Mutta samalla parasympaattinen hermosto ei pääse yhtä lailla aktivoitumaan ja näiden kahden hermoston toiminnan välille syntyy epäsuhta, eli tasapaino puuttuu. Parasympaattinen hermosto on se, joka saa meidät rauhoittumaan. Ja aika ajoin on elintärkeää, että parasympaattinen hermosto pääsee hallitsevaksi.

Eli stressaantunut keho ei juurikaan tykkää saatika se ei kestä rääkkiä.

Eli jepa: liikunta laskee stressitasoja, mutta tulee muistaa, että jo valmiiksi stressaantuneen henkilön ei välttämättä ole suotuisinta treenata kovaa ja korkealta. Tämä nimittäin usein lisää elimistön kokonaiskuormitusta eli stressitilaa, eikä suinkaan laske sitä.

 

Tuleko vähän sellainen fiilis, että ”kaikki kiva kielletään”? 😀 Vai tuntuuko enemmänkin, että ”jes”? 🙂

 

 

 

Menipäs jonkin verran sivuraiteelle. 😀 Ja takaisin urille:

 

Liikunta parantaa itsetuntemusta ja oman elämän hallintaa

Liikunta on omiaan lisäämään henkilön itsetuntemusta. Kun kehomme ja mielemme yhdistyvät liikkeeksi meillä on mahdollisuus reflektointiin: ikäänkuin tyyliin “miten meni niinkuin omasta mielestä”? 🙂

Liikkumalla liikkuja oppii itse tunnistamaan, millaiset liikunnalliset harjoitukset missäkin tilanteessa edistävät hänen omaa hyvinvointia. Se on aika hieno juttu!

“Kehollinen tieto” liittyy täten terveydestä huolehtimiseen laajemminkin kuin vain liikunnan osalta: meillä on mahdollisuus vaikuttaa onnellisuuteemme löytämällä itseäämme ja tavoitteitamme parhaiten palvelevat liikuntamuodot. Tällöin myös käsitys oman elämänhallinnasta vahvistuu.

 

 

Kimpassa on kivempaa!

Toisaalta liikuntaan liittyy usein myös sosiaalinen puoli. Ihminen on yhteisöllinen olento ja meillä on luontainen tarve kuulua joukkoon. Sosiaalinen vuorovaikutus on meille tärkeää ja liikunta tarjoaa meille mahdollisuuden sosiaalisen kanssakäymiseen ja muiden ihmisten tapaamiseen.

Liikunta myös parhaimmillaan lisää osallisena olemisen tunnetta sekä liittää ihmiset lähiympäristöönsä. Yhdessä olemme enemmän. 🙂 Näin liikunta, johon liittyy myös muita ihmisiä lisää onnellisuutta ennaltaehkäisemällä sosiaalista eristäytymistä.

Toki on henkilöitä, jotka liikkuvat mieluiten yksin. Tällöin liikunnan sosiaalinen aspekti jää luontaisesti vähemmälle. Toisaalta silloin voidaan palata siihen, että siltikin itsetuntemus lisääntyy. Eli hei – se väärin ole liikkua yksin. Kaikki liike on kotiin päin ja yksilöitä tässä ollaan!

 

Olemme yksin tai yhdessä, niin tärkeintä on, että olemme kehossa itsemme kanssa länsä ja aistimme sitä. Tämä auttaa myös myönteisen kehonkuvan luomisessa. <3

 

 

Yleisen terveydentilan ollessa hyvä on helpompi kokea onnellisuutta

Ja sitten ovat tietenkin liikunnan tuomat terveyshyödyt. Liikunta parantaa yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta sen terveyshyötyjen kautta. Elämänlaatu paranee.

Liikunta mm. parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, parantaa sokeri- ja energia-aineenvaihduntaa, parantaa yleiskuntoa ja siten vastustuskykyä, edesauttaa unen saantia, tukee painonhallintaa, vetreyttää niveliä ja paljon muuta.

Ei tarvitse olla kovinkaan paljon itseoppinut valelääkäri, notta oivaltaa edellisten tekijöiden olennaisuuden onnellisuuden kannalta. 🙂

 

^^^

…olisikohan tässä tarpeeksi hyväntuulen syitä liikkua ja harrastaa, läpi elämän? 🙂

 

Mitä mieltä sinä olet tai mitä kokemuksia sinulla on?

Mistä liikuntamuodosta sinä saat parhaimmat vibat?

 

Energiaa ja hyvää pössistä päiviinne!

<3 Kipa

 

Artikkelikuvat: Markku Keski-Rahkonen

 

 

Tsekkaa myös:

Stressinhallinta osa 1: stressin fysiologia

Stressinhallinta osa 2: näin vähennät stressiä elämästäsi

Stressinhallinta osa 3a: miten ruokavalio vaikuttaa suotusasti stressitasoihin

Stressinhallinta osa 3b: miten riittävä uni vaikuttaa suotuisasti stressitasoihin

 

Edellinen kirjoitukseni: 

Älä laihduta -päivä 6.5.2017 – Sinä riität

 

*** Seuraa minua ***

FacebookInstagramYouTubeBloglovin

<3

(Visited 358 times, 2 visits today)
kira

Instagram: coachingkira Snapchat: kipatiivola **** KTM Auktorisoitu Personal Trainer TrainerLab-kouluttaja Työhyvinvointivalmentaja Elämäntaidon valmentaja Ryhmäliikunnan ohjaaja Yrittäjä Bloggari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 9
Tykkää jutusta