Lihottaako stressi?

STRESSI LIHOTTAA? | PSYKOLOGISET TEKIJÄT: SYÖMINEN

Stressistä jutellessa asiakkaideni kanssa tulee hyvin usein keskusteltua siitä, kuinka stressi aiheuttaa keskivartaloon lisätavaraa. On hankala sanoa, onko nimenomaan stressi tuonut vyötäröön lisää (hormonaalinen vaikutus) vai onko taustalla psykologiset tekijät (stressin aiheuttaman syömiskäyttäytymisen muutos).

Käytännössä tätä voit selvittää hieman tarkastelemalla omaa tämän hetkistä elämänrytmiäsi, arjen kuvioita sekä syömistottumuksiasi.

Me ihmiset nimittäin olemme erilaisia: stressaantuneena sinulle saattaa kertyä painoa lisää, koska saatat esimerkiksi syödä tunteisiisi siirtääksesi jotain epämiellyttävää tunnetta.

Tai sitten saatat sen kummemmin miettimättä vähentää syömistä, koska ei vaan maistu.

 

stressi

 

Joskus taas stressaavina kausina voi käydä niin, että ei ole samalla tavalla aikaa kokkailla, tehdä eväitä tai käydä syömässä. Tai aikaa oikeastaan on, kun sitä järjestää – mutta energiaa ei välttämättä.

Aina ei kuitenkaan huvita järjestää aikaa. Täysin ymmärrettävää. #inhimillinenote

Stressaantuneena nimittäin ei aina jaksa syödä ”oikein”.

Voidaan toki myös kysyä: tarvitseeko aina syödäkään oikein? Olen sitä mieltä, että ei. 80/20 -periaate toimii vallan mainiosti. Elämä on ja rokatessa roiskuu! <3

Stressaavina kausina saattaa kuitenkin käydä niin, että skippailet aterioita ja välipaloja (koska et kerkiä syödä tai et priorisoi ruokataukoja), jolloin nälkä iltaa myöten kasvaa. Ja illalla sitä sitten voisi vetäistä vaikka pienen kylällisen pikku-ukkoja (sillai suklaalla, sipsillä, leivällä ja juustolla, kekseillä ja oikeastaan ihan millä hyväskällä vaan valeltuna). 😀

Tai jos ei pikku-ukot maistu, niin yleensä suustaan voi bongasta harkitsematta sinne sujahtaneena jotain äkkimakeaa tai suolaista/rasvaista. Tällöin energiaa saattaa hulmahtaa koneeseen melkoisesti kertalaakilla.

Mut hei: näitä sattuu. Ja monelle. Et ole yksin. <3 Nyt on vain tärkeintä, että saat jonkin punaisen langan touhuun ja voit henkisesti ja fyysisesti hyvin saaden tasattua stressin tuomia muutoksia ruokailuissasi.

On hyvä myös huomata, että stressaantuneena nukkuu huonommin. Huonounisuus liittyy stressihormoni kortiosolin lisääntyneeseen eritykseen. Kortisolista lisää alla.

Väsymys on omiaan lisäämään vettä kiukaalle, sillä aivomme haluaa serotoniinia ja sitä se saa jostain makeasta mielihyvää tuottavasta ruoasta.

 

stressi

 

Miten sinä muuten koet stressin? Tunnistatko edellisestä itseäsi vai miten sinulla vaikuttaa stressi? Koska kuten sanottu, olemme erilaisia. <3

 

STRESSI LIHOTTAA? | HORMONALISET TEKIJÄT: KORTISOLI

Kun stressitasot ovat koholla, niin keho varastoi rasvaa herkemmin.

Kortisoli on stressihormoni, joka saa kropan varastoimaan rasvaa. On hyvä huomata se, että sopiva määrä stressiä saattaa auttaa painonpudotuksessa. Liiallinen stressi sen sijaan ei.

Myöskään hetkittäiset ja lyhyet stressipätkät eivät paljoa hetkauta tässä mielessä. Pitkittyneenä stressi alkaa olla jo painonkin kannalta merkitsevä. Mikä siinä kortisolissa sitten oikein on?

Kortisoli on itseasiassa elintärkeä hormoni. Sen lisäksi, että se estää verensokeriasi putoamasta liian alas se myös vapauttaa kehosi lihaksista ja rasvakudoksesta energiaa mahdollista haastetilannetta varten (taistele tai pakene -reaktio).

Kortisoli voi myös vähentää T3-kilpirauhashormonin määrää elimistössä. Sillä on siis vaikutusta kilpirauhasen toimintaan. Kilpirauhasen vaikutus elimistösi kulutukseen on jopa 40%.

Ajattelepa, kun tuon perhosen muotoisen ja noin 20 grammaa painavan rauhasen toiminta häiriintyy. 🙂

 

stressi

 

Sanottakoon vielä, että pitkittynyt stressi ei suoraan aiheuta kilpirauhasen vajaatoimintaa. Ennemminkin se ensin hidastaa aineenvaihduntaa. Siksi stressaavina aikoina kannattaa panostaa myös lepoon – ethän halua homman kroonistuvan. <3

Kortisolihormoni vaikuttaa myös kehon testosteronitasoihin. Vaikka testo tunnetaan mieshormonina, niin myös naisten kehossa sitä erittyy. Testosteronin vaikutus aineenvaihduntaan (eli kokonaiskulutukseen) on yleensä 5-10 % luokkaa.

Tämä on toki aika marginaalinen määrä, mutta voit kuvitella mitä tapahtuu, kun stressaantuneena ei jaksa/kerkiä liikkua, saattaa syödä jo lähtökohtaisesti vähän sinne päin, kilpirauhasella on omat bileet ja sitten vielä testo.

Tämä on siis aika kokonaisvaltaista eikä yhtä tekijää juurikaan voida osoittaa sormella.

Kun kortisolia erittyy liikaa, niin tiedetään sen myös heikentävän verensokerin tasaisuutta ja lisäävän insuliiniresistenssiä. Näillä saattaa siten olla omat kätösensä sopassa ja painon nousussa.

Stressaavina aikoina kannattaakin panostaa säännölliseen syömiseen, vaikka se haastavalta saattaa tuntuakin. Lisäksi nauti kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja hyvälaatuisia rasvoja.

 

stressi

STRESSI | SYÖMISEEN LIITTYY NEGATIIVISIA TUNTEITA

Osittain hommaan vaikuttaa sympaattinen hermosto. Se on meidän aktiivinen hermostomme, eli sen ollessa hallitseva saamme asioita aikaan. Stressitilassa se on helposti ylivirittynyt.

Parasympaattinen hermosto on taas rauhoittava, se saa stressitasojamme alas.

Jos haluat lukea lisää hermostosta, niin olen sivunnut aihetta kirjoituksessani Liikunta mielialalääkkeenä: miten liikunta auttaa pysymään onnellisena?

Liikunta on ihanaa! <3

Mutta asiaan. 😀

Kun aivojesi sympaattinen hermosto jatkuvasti jyllää, niin sinulta katoaa voimavaroja. Uuvut. Uupuneena ei jaksa panostaa. Tämä muuten havaittiin meillä Suomessa tehdyssä Eliksiirit-tutkimuksessa (tässä tutkimuksessa ovat mukana Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot sekä Työterveyslaitos ja VTT).

 

Mitä tutkimuksessa huomattiin syömiseen liittyen oli se, että kaikkein stressaantuneimmat ihmiset saattoivat harventaa syömistään, mutta kun söivät niin söivät: kerran aloitettuaan syömistä on vaikea lopettaa.

 

Oletko itse huomannut samaa?

Mitä tutkimuksessa myös huomattiin oli se, että tunnesyöminen lisääntyi. Alakuloinen olo, riittämättömyyden tunne tai väsyminen aiheuttaa stressaantuneilla helposti ylensyömistä. Syöminen erityisesti liitettiin kielteisiin tunteisiin.

 

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sitä, että:

 

Stressaantuneella ihmisellä vähenee salliva asenne syömiseen. Kuvaan astuu kieltoja, rajoituksia ja sääntöjä tai pysyttelemistä tietyissä ruoissa.

 

Kuulostaako tutulta? Saatat joo ”sallia” itsellesi jotain hyvää, koska olet väsynyt ja kaipaat piristystä. Oikeastaan sana ”sallia” sisältää jo negaation, rajoituksen ja kiellon: olet jo lähtökohtaisesti ajatellut jonkun hyväskän syömisen olevan huono juttu, koska sille pitäisi olla jokin erityinen ”lupa”.

 

stressi

STRESSI | KOITAMME HALLITA SYÖMISTÄ

Minusta tässä piilee homman ydin. Hallinnassa. Kontrollissa.

Ja believe me, tiedän mistä puhun. Kontrolloin itse omaa syömistäni nuorempana, jopa liikaa. (Minun tarinastani lisää täällä.)

Syömisen hallinnan vaikeus on mielestäni juuri siinä, että yritämme hallita syömistä. Keskitämme energiamme väärään asiaan. Ennemminkin tulisi puhua tunteiden hallinnasta.

Syöminen on monelle usein reaktio johonkin tunneperustaiseen seikkaan.

Syömisellä on tänä päivänä aivan erilainen merkitys, kuin esimerkiksi silloin, kun ruokaa oli hyvin niukasti saatavilla ja se oli itse metsästettävä ja kerättävä. Näinä aikoina syöminen oli suoranainen primitiivireaktio nälkään ja eloonjäämisen turvaamiseen.

Tänä päivänä se on moniulotteisempaa, sillä tiedon ja teollisen taidon karttuessa ruoasta ja ruokailusta on tehty järjettömän iso numero. Jostain niin yksinkertaisesta asiasta ollaan saatu käsittämättömän monimutkainen.

Suurin syy tähän lienee valtaisasti kehittynyt terveydentilan optimointi.

Olemme paljon tietoisempia allergioista ja yliherkkyyksistä, gluteenin seurauksista suolistonukkaan, stressin vaikutuksista suolistoon, makeutusaineista, lisäaineista, syöpää aiheuttavista tekijöistä, unenlaadun vaikutuksesta koko ruoansulatusjärjestelmään, lihaskasvun ja rasvanpolton optimoinnista ja meille on muodostunut käsitys ”oikeasta” ja ”väärästä” syömisestä.

Hei. Ei ole oikeaa tai väärää syömistä.

Vaikka meillä on tietoa enemmän, kuin koskaan niin kykymme selvitä ja suoriutua ravitsemuksesta on heikentynyt. Komppaatteko?

Ei me tiedetä enää, miten sitä pitäisi syödä. Tai siis tiedetään, muttei tiedetä miten tehdä käytännössä.

Toki syömiseen liittyy paljon hyviä fiiliksiä ja sen ympärille rakennetaan juhlia ja get togehtereitä ystävien kanssa. Kuitenkin samalla siihen liittyy paljon negatiivisia tunteita: pelkoa, häpeää, noloutta, epävarmuutta ja jopa inhoa.

Miksi on näin?

Onkin tärkeää miettiä asiaa omalta kantiltasi: mitä stressi tuo sinulle? Mitä sinä siitä saat? Vastaako se niitä asioita, joita haluat elämältäsi tai elämääsi?

Jos kyllä, niin hyvä. Jos ei, niin mitä ja miten sinun pitää muuttaa?

 

Voi siis olla, että stressi lihottaa. Todennäköisesti niin tekeekin.

Mutta muista olla itsellesi myös inhimillinen ja unohda rajoitukset, kiellot ja ei-eit.

Syöminen on nimittäin myös mahdollisuus saada tilalle jotain positiivista:
terveyttä, hyvinvointia, parempaa unenlaatua, treenituloksia, energiaa ja päivittäistä jaksamista ja kepeämpää mieltä.

 

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille,
x Kipa

 

 

EDELLINEN KIRJOITUKSENI:

Kasvissyöjä ja vegaani | Parhaimmat proteiininlähteet

 

*** Seuraa minua ***

Facebook – YouTube – Bloglovin

 

*** Instagram: Coachingkira ***

instagram

<3

(Visited 996 times, 1 visits today)
kira

Instagram: coachingkira Snapchat: kipatiivola **** KTM Auktorisoitu Personal Trainer TrainerLab-kouluttaja Työhyvinvointivalmentaja Elämäntaidon valmentaja Ryhmäliikunnan ohjaaja Yrittäjä Bloggari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 8
Tykkää jutusta